lauantai 22. toukokuuta 2010

Pahojen palveluskoirakokeet


Hörpyt ennen jäljelle lähtöä.
Hörpyt ajon jälkeen.
Esineen tuonnin riemua.
Noohh....
Mitäs se tuo tuolla kävelee?
Kiire!
Ystävyyttä....
Sirpaa vedetään esinekentälle.
Dee ja Eija tulevat arvokkaasti....
Jee.. Dee....
Parempi kolme pivossa, kuin.......
Kahden hengen orkesteri johdettavana.
Ohjeistusta?
Suunta selvillä?
Tyvestä telineelle noustaan...
Tyylikkäästi alas asti.
Tarja näyttää seuraamisen mallia.
Mitähän tuosta sanoisi?
Sano vain.
Parasta yliolan tyyliä.
Hupsista.
Jaanan nilkka vihoittelee
Dee ihmettelee...
"kaksi kiloa, paha!"
Ei näin?
Mitäs nyt?
Lunkisti..
Mikko.
Anne.
Teija.


Pahojen kokeiden vastaava koetoimitsija Jenni antoi tehtäväksi kävellä kolmosen nelosen. Määrättynä aikana ylitin janan toimitsijan ohjeistamasta kohdasta, vajaa puolen tunnin kuluttua tehtävä oli suoritettu. 
Kentällä oli jo alkutoimet alkamassa kun hieman hikisenä ajelin sinne. 
Hyvällä järjestelyrutiinilla homma lähti jälleen käyntiin, kuten Pahojen kokeissa on tapana. 
Porukka lähti jäljestämään aamulla aikaisin tehtyjä jälkiä. 
Pahaksi onneksi tekemälleni jäljelle ei koira suostunut lähtemään, ohjaaja onneksi moitti itseään, eikä varmaan aiheetta. 
Siinä juolahti mieleen, että siellä on ajamaton kilpailujälki valmiina. Valjastin Humun tehtävään, vähän janasta eteenpäin ajoin uuden "janan" mukavasti Humppa ajeli jäljen, kapulailmaisut pomminvarmat, vietimme antoisan, runsaan puolituntisen aamulla tekemälläni jäljellä. Saipahan Jenni kapulansa takaisin.
Esinekentän seurasin kameran linssin takaa, samoin tottiksen. Yllä muutama    otos kolmestasadastakuudestakymmenestäseitsemästä.