Mietittävää huhhuuu......

Naukuprojekti etenee, vastaan tulee uusia, ja uusia kysymyksiä.
Vaikka asia vaikuttaa yksinkertaiselta, "yritä saada tuo koira hiljaiseksi," ei se sitä taida olla?

Hyötynäkökohdat: Ohjaajan hermot... Vuotavan pannun energia kaikki talteen, ja työhön... Koiran "itsehillinnän" vahvistuminen.

Haitat: Jääkö purkautumaton energia käyttämättä, ja suuntautuuko se yllättäen väärille urille? Tuleeko koirasta umpimielinen? Väheneekö "vuoropuhelu" ohjaajan ja koiran välillä? Tapahtuuko joskus isoräjähdys!?

Paljon asioita, joihin liittyy vielä koirakohtaiset ja ohjaajakohtaiset ominaisuudet.
Hyötynäkökohdista tuo ohjaajan hermot vähiten tärkeä. Oon tottunut noihin pilleihin, eikä se pahemmin hetkauta. Tietenkin mielihyvä onnistuneesta projekstista aina plussaa. (jos onnistuu). Humulla on saalisviettiä niin paljon, ettei pannun vuotaminen työskentelyä paljoa haittaa, näkyvänä olisi tietenkin itsevarman voimakkuuden lisääntyminen työssä.
Koiran itsehillintä on toivottava ominaisuus, mutta..... Nyt miinuksiin.

Aika näyttää onnistummeko kanavoinnissa? Huom! Koira ei ole kone, ja aina on asialla se toinenkin puoli. Umpimielinen? Projektin alussa näkee selvästi, että koira ainakin on ymmällään. Vuoropuhelussa ohjaajalla tärkeä osa, pitää ymmärtää koiran "hätä". Alkuräjähdys!? Voi olla, että jos olisi johtajuusongelmia, voisi tapahtua. Purkautumisia tapahtuu ainakin.

Väliraportti: Asian laajuus, ja siihen liittyvät seurannaiset yllättivät. Tällähetkellä oire, (valitettavasti vain oire) on hallinnassa. Siihen ei paljoa tarvittu "steriilissä" ympäristössä. Vaikutteiden voimakkuutta lisäämällä piippaa tulee varmasti, mutta nyt edetään lyhyin askelin.
Vaikeus, suuri vaikeus on kanavoida tuo "estyminen" oikeisiin uomiin. Varoa sijaistoiminnalle päästämistä jne....
Muuten tämä on yksi mielenkiintoisimmista jutuista pitkään aikaan. Ei tämä kirjoitettu juttu, vaan tämä rojekti.