Talviunien rippeitä

Humu parantelee jo melken parantunutta jalkaansa. Osku henkisenä tukena, silmät yrittää pysyä auki. 
Pysyvät mitä pysyvät...

Pelkistetty harjoitus

Seikon jälkiuran loputtua omaan kompurointiin ja jalkavaivoihin, minun, ei koiran, päätin kuitenkin siirtyä etsintäkokeeseen, siinä kävelymatkat olisi leppoisammat kuin voi jäljellä. 

Seikolla oli kaikki muut lajit hanskassa paitsi haku. 

Tulikin mieleen kokeilla, miten vähällä koiran saisi kisakuntoon. 

Jos joskus olen suunnitellut harjoitukset niin siloin. Panin tavoitteeksi neljä harjoitusta ja kisoihin. 

Oli niin paljon kokemusta rullahausta etten harkinnut haukkua lainkaan.  Nassella oli ollut molemma ilmaisut hallinnassa. 

Tavan mukaan en aikonut käyttää maalimiestä harjoituksissa. 

Koira oli jo viisi vuotta, joten harkat saatoivat olla rankkoja lähinnä oma viitseliäsyys rajoittaisi. 

Kolmannen harjoitus illan jälkeen totesin, ettei jalka kestä edes etsintäkoetta ja yksi harkka jäi tekemättä.  Tavoite olisi saavutettu helposti. 

Mutta käytin enemmän aikaa suunnitteluun, kuin maastotyöhön. 

Ovatko nämä naama, kasvo, pää tai mitä kuvia kun koirasta kyse?

Kuvaajasta en ole aivan varma? Ehkä Ami? Koiran ilmeestä näkee, etten ole ollut tuolloin maisemissa, Humu hallitsee tilannetta suvereenisti.