Paluu juurille

En ole koskaan mitenkään ihastunut kisailemaan koiralla jälkikokeissa.  Käytännön syistä, ja ehkä omasta laiskuudesta johtuen ajauduin ko. lajin pariin vähitellen kahdeksankymmenluvun lopulla.

Näin kauan kesti ennenkuin mitta tuli täyteen. 

Eilen aloitimme Humun kanssa uuden "elämän" siirtymällä lajissa aluksi hakuun, ja sen jälkeen siihen "rakkaimpaan lapseen" esintäkokeeseen. 

Tarkat harj. merkinnät laitan edelleen exeliin. Jännää...