Ompas tuota lunta taas kertynyt?
Vajaa seitsemän vuotta sitten ilmestyi tuohon pihapiiriin keltainen, Petra sanoi, "kuvottavan näköinen otus". Humu siitä tuli, monen vastustuksesta huolimatta. Keltainen väri vaihtui vähitellen sekaharmaaruskeaksi.
Kaverina Humu on ihanteellinen, ei hätkähdä outoja paikkoja, odottaa uskollisesti, pysyy kotona, ei sotki, on aina valmis, täysin rehellinen, hurja koira josta on ollut pelkkää iloa kohta seitsemän vuotta.
7 kommenttia:
Hurjalle Humulle huRRRRjasti onnitteluja komeasta saavutuksesta-seittemästä vuojesta. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, koirat eikä ihmiset. On aika iso onni löytää uskollinen, mieluinen ystävä ja sitä Hummeri varmasti on täydestä koiran syjämmestään. Onpa ollut ilo ja kunnia sen metkuja seurata sivusta jo usiampi vuosi. Se on HIENO miäs. Tico täytti kuukausi sitten kahdeksan..aikakoiria.
Humu kiittää onnitteluista, ja välittää samalla meiltä myöhästyneet synttärionnittelut harjottelukummpani Ticolle.
Jotenkin etäisinä ovat kuitenkin välinsä pitäneet?
Etäisinä kyllä. Sellaisina asiallisen viileinä enimmäkseen. Voisivat kuumua äkkiä kiehuviksi, jos lähemmin tutustuisivat? Tai sitten ne vain yksinkertaisesti sulaisivat toistensa edessä ihan ilman kiehumisreaktiota? Vaan saajaanko sitä ikään tietää:D? Ei taija tohtia ottaa selevää!
Iliman muuta otetaan selvää, eihän plusnavat akuissakaan reagoi toisiinsa, voi olla että ovat turhautuneet, kun on aina eristetty?
Onnea ja menestystä Humpalle! Se on kyllä hieno saksanpaimenkoira.
Ei tohi! Aattelepa jos nuo toistensa kaltaset saaki päähänsä, että yksi tuon kaltainen on riittävä määrä tällä pallon puoliskolla..tulee niiiiiin rumaa jäläkiä!
Humu on herrasmies, ja Ticolla charmia niin paljon, että Humu syö sen.. kädes, käpälästä, ei käpälää. Humu sai tutustua Capri nimiseen neitoon Sivukarissa, harmitteli vain ettei Caprilla ollut juoksua. Muuten juoksivat kyllä.
Lähetä kommentti