Kuvia Pahojen kentältä 15.09.2009

Kauko-ohjaus

Ei vanha koira opi uusia temppuja?  Ja pah!

Humu lähti täysin kylmiltään opettelemaan kauko-ohjausta.  Sehän nauttii siitä, kun näkee, nyt tuo ukko taas meinaa vähän treenata. 

Onneksi Hummeri on siinä tilassa, ettei perusharjoittelussa tarvitse pienintäkään pakkoa käyttää, terävä, no... no. rittää. 

Onneksi on aikaa, ja voi laitetella liikkeet valmiiksi ilman kiirettä. 

Palajärjestys oli meillä: - maahan - istu. ---- - seiso.  Ja vielä paloteltuna maahan, - istu, -  maahan - istu. Sekä istu - seiso - istu - seiso -   maahan -   seiso  -  istu.  Pieni huomio matkan varrella. Koiraan ei kannata katsoa, kun antaa käskyjä, kokeessakin katsellaan näyttötaulua!  

Ehkä ylivarovaisuutta, kun vein liikkeen ulos, otin parina päivänä vain istumisesta maahan. Siitä sitten vähitellen vaikeutta kehiin.

Loppupalkka ei saa olla Humulle vapauttava.  Koira kannattaa  palkata sivulla istuen, antaen rauha, jne...

BH-koetus Lohtojalla.

BH-koe vetää aina paljon yleisöä kentän laidalle.
Vääntöä lopputuloksesta.
Loppuarvostelua odotellessa vähän tympäsee.
Jaahas mitäs kerrottais?
Anjo näyttää abstraktista kieltä, kenelle?
Taisi mennä Johannan ja koiran suoritus putkeen?
Oonaakin tympäsee....
Jatkuvuus....
Taattu!

Rönsyilee liikaa

Yllättäen allekirjoittaneen omakoirahomma on alkanut rönsyillä aivan liikaa. Hauskaahan se on, mutta jokin järki pitäisi hommaan saada. En usko, että Humu on moksiskaan moisesta, meikäläisen harvahko, nyt en tarkoita tukkaa, vaan tukan alusta ei ehdi käsittelemään kaikkea.

Mistähän päin alkaisi karsia? Sm-rotuktio, jälki, haku,  etsintäkoe?????????? Olisiko tuossa järjestys?

Paluu juurille

En ole koskaan mitenkään ihastunut kisailemaan koiralla jälkikokeissa.  Käytännön syistä, ja ehkä omasta laiskuudesta johtuen ajauduin ko. lajin pariin vähitellen kahdeksankymmenluvun lopulla.

Näin kauan kesti ennenkuin mitta tuli täyteen. 

Eilen aloitimme Humun kanssa uuden "elämän" siirtymällä lajissa aluksi hakuun, ja sen jälkeen siihen "rakkaimpaan lapseen" esintäkokeeseen. 

Tarkat harj. merkinnät laitan edelleen exeliin. Jännää...

SM-tokotukset Kangasalalla 11.07.2009

Tuo aiheuttaa lievää omistushalua! Yöpymispaikan kalustoa.

Tässä odotellaan palkintojen jakoa. Tunnelma oli lepposa ja mukava. 

Kisasuoritukset otin videolle.

Paljon saivat kisailijat palkintoja.

Pahojen porukalla hyvä meininki!

Tällainen otus voitti avoimen luokan

"Vanhaa ja arvokasta" tuomarikuntaa. 

Seassa vähän uudempaakin.

Tämän harjoitteluun menee Pahojen koirakoilta yhtäpaljon aikaa 

kun liikkeitten hiomiseen?

PK-koe 300509

Suurempi asiantuntijaraati.
Ja se pienempi. 
Viimeisen sanan sanoja, Mikael Kallio lukee madonlukuja...
Kuuntelemassa Mia Thel ja spu Bistron Nicolai. 


Vuoroa odottamssa Saija Sääskö, intialainen köysi istuin ja holsku Darkùn`s Filmster-Damme
Esko Hautala ja Musketeer`s Xaron korvat.
Mari Moisala valjastaa....
Hakalan Mari ja Turo ovat saaneet hyvät pisteet.
Koko kapinan voittaja, Kirsi Karmala ja bpgu Taikurin Zing

Hyvästit pk- SM-09 projektille.

Tässä Humu odottelee toiveikkaana jäljelle lähtöä.  Humu kyllä suoritti mallikkaasti oman osuutensa, mutta......

Pahojen kokeista jäi yksi koirakko pois. Olin kävellyt voi kympin jonka järjestelykoneisto jätti arpomatta.  Kun muut koirat lähtivät esinekentälle, ajelin janan päähän ja Humu metsään. Jana oli yllättävän hyvä ensimmäiseksi jälkiharjoitteluksi metsässä tänä keväänä. 

Ennen viitoskapulaa herätti kännykkä tärkeän herätyksen: Soita Kajaaniin. Pidimme Humun kanssa viitosella soittotauon, turhaa yritin varata kisapaikkaa. Hieman apeana ajoimme jäljen loppuun. 

Ajattelin, että Nivalaan on vielä mahdollisuus, mutta kentällä Mikko heitti kylmää vettä niskaan, "Nivalan kisa on vain alo ja avo." Siihen loppui kilvottelu SM-Kemiin. Että ensivuonna, hmmm..... 

Talvihorroksesta herätty!

Pientä kyljenkääntelyä lukuunottamatta olemme Humun kans vetäneet talviunta melkein tähän saakka. 

Nyt käyty  pari kertaa kentällä siinä mielessä, että jotain voisi tapahtua. 

Mitään emme ole menettäneet  talvitauon aikana. 

Terävästi tikkas Hummeri liikeet kentällä.  Ja sitä järkeäkin alkaa löytyä, sekä yhteistyötä.

Harvoin on ollut niin fiilinkiä koiran kanssa kuin tänäiltapäivänä, odotellessani SM-projektiryhmän saapumista. 

Mukava koira!

Talviunien rippeitä

Humu parantelee jo melken parantunutta jalkaansa. Osku henkisenä tukena, silmät yrittää pysyä auki. 
Pysyvät mitä pysyvät...

Pelkistetty harjoitus

Seikon jälkiuran loputtua omaan kompurointiin ja jalkavaivoihin, minun, ei koiran, päätin kuitenkin siirtyä etsintäkokeeseen, siinä kävelymatkat olisi leppoisammat kuin voi jäljellä. 

Seikolla oli kaikki muut lajit hanskassa paitsi haku. 

Tulikin mieleen kokeilla, miten vähällä koiran saisi kisakuntoon. 

Jos joskus olen suunnitellut harjoitukset niin siloin. Panin tavoitteeksi neljä harjoitusta ja kisoihin. 

Oli niin paljon kokemusta rullahausta etten harkinnut haukkua lainkaan.  Nassella oli ollut molemma ilmaisut hallinnassa. 

Tavan mukaan en aikonut käyttää maalimiestä harjoituksissa. 

Koira oli jo viisi vuotta, joten harkat saatoivat olla rankkoja lähinnä oma viitseliäsyys rajoittaisi. 

Kolmannen harjoitus illan jälkeen totesin, ettei jalka kestä edes etsintäkoetta ja yksi harkka jäi tekemättä.  Tavoite olisi saavutettu helposti. 

Mutta käytin enemmän aikaa suunnitteluun, kuin maastotyöhön. 

Ovatko nämä naama, kasvo, pää tai mitä kuvia kun koirasta kyse?

Kuvaajasta en ole aivan varma? Ehkä Ami? Koiran ilmeestä näkee, etten ole ollut tuolloin maisemissa, Humu hallitsee tilannetta suvereenisti.

Onko Humu mustavalkoinen koira?