Lenkkikaveri Tummu! 13.3.2015

Tummu on uskollinen kaveri, kun Humu jo viettelee enemmän sisällä olevan ruotiukon päiviä. Tummulla on selvä reviiri, pitää noin viidenkymmenen metrin sädettä, käy ilmoittautumassa muutaman minuutin välein, mutta ei pyöri jaloissa!

Tummu tykkää lumesta, ei Humukaan sitä pahaksi pane.

 Tummu kiipeää Peikkovuoren rinnettä. Edessä rotko.

Harvakseltaan tulee päivitettyä tätä blogia. Syy varmaan siinä, että kolmen eläkeläisen hommat ovat enimmäkseen lusmuilua ja hengissä pysymistä. Joskus tulee riemastuttua ja lähdettyä Tummun kanssa maisemia katselemaan. Humullakin olisi kova halu mukaan, mutta seuraava yö pelottaisi. Joten raukka saa kärsiä tietämättään miksi? En tiedä kummasta kärsii enemmän, jäädä kotiin, vai yöllä pakottavista jäsenistä. Olen ratkaissut tämän, että kotiin jäännin tuska pienempi paha.

Pientä päivitystä.

Ettei tämä blogi aivan unohtuisi, Tummusta kuva vasta sataneella lumella. Tummu on "noin metrin päässä koira".  Se muuttaa huonetta minun mukana, on kuin varjo rinnalla. Kai se katsoo, että tuon ukon perään on katsottava. Humu on kai todennut asian jo toivottomaksi, ei niin tarkkaan vartio.

Persoona Traineri

 Rättiväsynyt Tummu.

Eipä Humukaan sen virkumpi.

Tummu ja Humu ovat saaneet henkilökohtaista valmennusta liikunnan saralla. Valmentajana väsymätön Osku! Kuulin kyllä, että Oskarikin olisi naatti kun kotiin pääsee. Koirien ohjelma on sellainen, että Osku ja Tummu treenaavat aamupäivän, Humu ja Tummu iltapäivän. Ja todelliset irrottelut tapahtuu, kun kaikki kolme ovat liikenteessä. Outo ilmiö pisti silmääni. Kun Tummu ja Osku tai Tummu ja Humu ovat ulkona, näyttä Tummu olevan pomo? Mutta kun kaikki ovat ulkona, alkaa Oskun ja Humun tavanomainen keskustelu jota joku voisi luulla hirveäksi rähinäksi, (jota se onkin) Tummu ei osaa kohdistaa rähinän kohdetta jompaan kumpaan urokseen, vaan luulee, että sille rähistään. Tämä aiheuttaa usein sen, että Tummu menee seisomaan keskelle peltoa, josta kuikuilee poikien touhuja!

SPU JEPPE 42 v.

Neljäkymmentä kaksi vuotta sitten syntyi saksanpaimenkoira uros Jeppe. Koira sai heti kutsumanimen Halli. Halli oli ensimmäinen rotukoira meidän tilalla.  Kolmivuotiaaksi eli kuin pellossa, sen jälkeen pientä koulutus puuhastelua, niin että siitä tuli oiken mukava ja tottelevainen koira. Aina silloin tällöin kehtasi tottistella maksimipisteet joko tokossa tai pk-tottelevaisuudessa. Maaston puolella ohjaaja saa katsoa peiliin, YK-ssa (etsintäkoe) Halli saavutti tuloksiakin, mutta poika Kokojoe tuli sitten kuvioihin mukaan, Halli sai jäädä enemmän hupikoiraksi.

 Miksi Halli tuossa pysyy? Koska sille oli sanottu, että nyt otetaan kuva. Koirahan oli minun, mutta Kaija tottisteli sillä Haukkulassa pienen aamutreenin jälkeen 98.5 pistettä. Toki jäi Hallin maksimista 1.5p.

 Kokojoe, Hallin poika tuli taloon viisiviikkoisena! (kuvassa) Kasvattajalle sattuneen traagisen onnettomuuden seurauksena.

Kokojoe oli parina ensimmäisenä vuotena lähes mahdoton hallittava, kova, vilkas, fyysinen ja erittäin utelias pakkaus. Voi sanoa, kultakimpale. 

Noin vuosi sitten.

 Näyttäis, että Petra on valjakko-ajelulla?

Salaa koulutellut vetokoiria?

SEIKO

Seiko poika vietteli eläkeläispäiviä kymmenisen vuotta sitten näin leppoisissa tunnelmissa.

Vietereillä

Hienoja kokemuksia

Humun kanssa lähdimme Kalajoelle Rannikon Rakkien kolmosen jälkikokeeseen.  Pohjana kahdeksan vuoden ikä koiralla, viimeiset viisi vuotta tyhjäkäyntiä, pientä kaasutusta esim. viime syksynä Kaustisilla ajoimme maastot, ja sitä ennen heinäkuussa alo tokossa yritimme.
Humu on selästä kipeä, mutta sen hurja luonto ei tunnusta sitä.
Ajattelin, että käydään kävelemässä jäljet koska Kalajoen maastot eivät aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä. Visusti olin varonut harjotteita sitten viime kesän.
Janalla Humu oli vähän hmm.. tunnelmissa, mutta kun jälki löytyi, ajo sujui kuin peltojäljellä. Ykkös kapulan koira otti suuhun sen näköisenä, että tämän pitää riittää, ja minä hölmö tokaisen: " Eikös sitä pitäis maahan mennä?" Samalla kai Humun ilmeestä näin, tulipas möläys. Ei Humu maahan mennyt, vaan jatkoi jäljestämistä, kuitenkin aivan eri fiilingillä kuin tähän asti.  Siinä tuli minullekin sellainen olo, nyt ei taida seuraavat kapulat  "löytyä". Näin kävi. Jälkeä ajoi - ihan hyvin - piikit ja kaikki. Ehkä neljännellä kapulalla alkoi olla Humukin sen verran kypsä, että katsoi parhaaksi vääntäytyä kipeällä selällä maahan.
Pidimme pitkän tauon söin vähäsiä marjoja, Humu makoili siinä. Siitä jatkettiin, seuraavalla kapulalla sama tahti jatkui.  Kuutonen jäi jotenkin huomaamatta, mitäs siitä.
Summa tästä, kaikki vaikuttaa kaikkeen,  Humu pystyi ajamaan jälkeä hyvin, mutta joko ikä tai kipeä selkä estää nenän käyttöä tarkemmassa nuuskimisessa. Esinekentällä koiralle ei mitään halua etsiä niin tarkasti, että olisi löytänyt hanskoja. Risteili kyllä.
Opetus: Koira on monimutkainen otus, kaikki vaikuttaa kaikkeen,  ja kun terveys petää, ei homma mene kuin Strömsöössä.

Mitä tuli tehtyä?

Täsä vaiheesa pitäs herätä, mutta?

Tummu töpselikärsä

Kysymys: Voiko sika suorittaa BH-n?

Hieman kesäisempiä kuvia

 Pajukoski tarkkana

 Kenen kengät ja koira?

 Painovoiman kumoamista, koiralla....

 Reipasta meininkiä.

 Bubba viilistelee, tulipahan tehtyä.

 Tehotiimi loppupeleissä.

 Lännennainen turpakukkulalta. Pääkön Riitta lähtösin Varpaisjärveltä.

 Katja ja käyttövalio.

 Hovikättely

Monikättely

Työtä ja vapaa-aikaa

Tummu tavoittelee taivaita koirakentän lumikasan päältä.
Heti piti isotella, "tee perässä"
Humu on enemmän käytännön työmiehiä. Sitä on raivostuttanut koko talven, kun on katsonut akkunasta hangen läpi versonutta puskaa. Ja nyt tuli tilaisuus sen sabotoimiseen. Kantokin piti repiä energiakäyttöön.

Pieni epäilys, ei kai naapurin puolelta?
Tummu evästäjänä otti rennommin.
Ei huolta huomisesta, kun Humu työt tekee.
"Oot purru kahavipullon tuhannen palasiks!"

Tummu ja Humu

On niisä eroakin. Humu aina työn touhussa...
Tummu ottaa useimmiten lunkimmin.

Koirat kävivät Jokisuulla

Ruoppauksia on tehty jo kuukauden verran, näkyvääkin tulee.
Tummu ja lintu. Tummussa jo lähtökuumetta.

Kevään haistelua
Humua himoittaa uimaan jäiden sekaan.
Ehti se jo käydä särkemässä riitettä, mutta koulutettu kun on, tuli luimistellen takaisin. Vähän "painavan" käskyn avittamana.

Tavanomainen kuva

No joo, mutta kameran hain siksi, että possun asettelu vei Tummulta vain pari sekuntia, ja sitten tulikin uni.

"Siperiaa" Pitkääpauhaa ja koiria

Toivottavasti ei tällaisia lukemia enää tälle vuodelle.
Kazit odottaa ajokäskyä siperian taigalle.
Muinaiskaivaus löytöjä?
Tuo on Sisu!
Mustavalkoista Pitkässäpauhassa.
Osku oli päivähoidossa.
Taisi olla mukavaa.
Humppa toimi lapsenvahtina.
Tuolta katolta tapaa lumet lähteä useita kertoja talvessa, nyt ovat pysyneet joulukuusta lähtien.
Kas kummaa, ei olisi pitänyt mennä sanomaan.