NYT ON MAALISKUUN 29 PÄIVÄ -21

 Säätila kertoo, lumet ovat häipyneet lähes tyysti aukeilta paikoilta. Tiet ovat sulat, metsissä vielä lunta on. Tämä aikaansaanut lähes kymmenen asteen lämpötila. Nyt ei haittaisi vaikka öisin pakastaisi, tiet kuivuisivat nopeammin. Muutos oli, kuten aina keväisin yllättävän nopeaa. 

Lenkkeilyä ja Trekillä ja sauvoilla. 28.2.21

Coko siviilissä purkaa puruhaluja.

Trekki päivänvalossa kuvausta varten. Pari lenkkiä takana.

Täysikuu oli vastassa Nutturan mäellä, uhkana seljän takana nouseva aurinko.

Coko tyypillisessä sauvavartio asennossa, sauvat eivät päässeet kuvaan. 

Helmikuun viimeinen viikko oli talvelle tuohoisa. Sää lämpeni torstaina, arvata saattaa urakalla tullut lumi on harvaa hötyä, ensimmäiset lämpimät saivat sen laskeutumaan kymmeniä senttejä. Yöllä pakastaa joten tiet vielä kelpo kunnossa. Pehmenevät päivällä, mutta nykyajan aurat ovat pitäneet enimmät lumet poissa, jakokunnan tie keskeltä sula, samoin Nutturanmäen tie. Olemme Cokon kanssa Trekkeilleetkin pari lenkkiä. Helmikuun viimeisenä päiväna nollakelissä porkkasimme Palon kankaalle ja takaisin. Lietesäiliöllä asti tie lähes sula. Siitä eteenpäin moottorikelkka uraa, mutta uskon, ettei päivällä tähän alustaan ole asiaa, yön kylmyys sen verran kohmettanut, että pääsi asiallisesti kävelelmään. 

 

NYT ON HELMIKUUN 25 PÄIVÄ. KEVÄÄN MERKKEJÄ

Katto pudotti lumensa parintunnin sisällä auringon noustua.

Kuuset täysin lumettomia.

Kelkan väri alkanut tummua, portaissa pehmeää solskua.

Tiet alkavat tummua. 

Nopeasti vaihtuvat kelit. Alkuviikosta ankaraa lumisadetta, tukki kaikki kulkuväylät. Nyt torstai aamuna aurinko alkoi tehdä ihmeitä säätilan   lämpenemisen ohella. Variksillakin keväin kraakuntasoundi päällä. Leppoisaa ilmaa talven seljän taittuessa. Toivottavasti antaa kunnolla lumelle kyytiä, ennen kuin sitä taas tulee lisää. Lämpötila kahdesta kolmeen plussaa. 
 

Nyt on helmikuun 20 päivä 2021

 Kannattaa päivitellä säätietoja näillä keleillä. Onhan tämä edellisiin talviin verrattuna aivan erilainen keskitalvi. Lunta tullut jälleen viimeyönä varmaan lähes kaksikymmentä senttiä, kyllähän sen arvasi kun lauhtui neljännessadasta viidestä seitsemään kahdeksaan asteeseen. Tuuli on mastolta, siis etelän puoleinen. Kumma, että etelästä tuulevaa voi sanoa vinkaksi, rehellinen pohjoinen puhaltaa enemmän kokonaisvaltaisesti. Tätä on vaikea selittää sanoilla, kokemus opettaa äkkiä mistä kyse.  Vähitellen kun takat huom. molemmat takat lämmitetty Valskun kimppuun, maanitella se käyntiin voi lumelle antaa kyytiä. 

Nyt on helmikuun 17 päivä 2021

 Kylmänä on jatkunut helmikuu, voisi sanoa, että viisi-kuusikymmen luvun tavallinen talvi! Lenkillä olemme käyneet, kun pakkanen on hieman antanut periksi, eilen aamulla viiden aikaan viisi miinusta, kun tulimme kotiin kaksitoista miinusta. Nyt oli yöllä 28 kylmää. Yksi hyväpuoli. Tuulisia aamuja on ollut vain yksi, jolloin kävimme lenkillä, pakkanen pitänyt tuulet poissa ja talon lämpimänä. 

Helmikuun alku kylmän oloista. 4.2.2021

 Esittelen talvea ankeimmillaan. Kuiva pienivinkkanen pakkasilma. Asteet niin miinuksella, ettei lenkille kuin valittuina aamuina. Harvakseen niitäkin on. Mutta aurinko on hiipinyt jo reilun kuukauden korkeammalle päivä päivältä. Aamullakin jo huomaa, iltapäivästä puhumattakaan. Tietää kesää!

Helmikuun 1 päivä. 2021

 Sää vaihtelut nopeita. Eilen satoi lunta viitisen senttiä, noin kymmenen pakkasta. Tänään aamulla hieman ripotteli, jonka jälkeen alkoi kylmetä. Nyt on 21 miinusta, vielä kun lisätään jonkinlainen kosteus ilmaan, on ulkona kylmä! Lenkki aamulla meni viiden sentin lumessa, vajaa viisi kilometriä, oli oikein kuormittava reissu. 

Lauantai tammikuun 30 päivä, 21.

 Kuuden lenkin viikko takana. Ilmat olleet lähes ihanteelliset lenkkien kannalta. Hankaluus, pitää antaa periksi, ettei väyliltä parane poiketa. Kerran tulimme Helken peltojen läpi kuntoradalta, siinä sai kardio kuormaa tarpeeksi, eikä tilanne ole lainkaan parantunut. Mutta tiet ovat loistavasti aurattu.

Lämpötilat ovat olleet nollan ja kymmenen asteen väilillä, kymmenen miinus asteen! Kylmä ei ole nipistellyt tyynessä aamu ilmassa lainkaan. No, nyt lauantaina oli nostattanut kunnon koillisviiman joka muistutti aivan menneitten aikojen talvista. Kävimme Cokon kanssa Nutturan mäellä, runsaan viiden kilometrin siivulla. Nutturan tie oli yllättävän paljas, joskin pientä kinostelua siellä täällä. Lumi ei, yllätys, yllätys vielä lennä. Aurinko nousee 9.10 laskee 16.08   

Nyt on tammikuun 23 päivä.

 Lenkit ovat jääneet rokuliin ankaran tuulen ja tuiskun vuoksi. Auraajilla hyvät apajat. Lunta tullut taivallta, sekä pyrytellyt maassaolevaa jopa palteiksi asti, jota ei moneen vuoteen ole tapahtunut. Tuuli on ollut kaakon puolelta, tuvan lämpö painunut kamareihin. Valmettikin valmiudessa lumitöihin. Pakkasta ollut parikin kymmentä astetta, nyt livahti lämpötila nollaan. Hötynen lumi painui heti nöyräksi, vain vähäiseksi lumeksi. 

Vuoden 2021 alun sää havaintoja.

Tämä sääpäivitys on kirjoitettu 20 tammikuuta -21. 

Ilma on lauhaa, ollut jo muutaman päivän. Aamulla lenkillä ollessa ei parina päivänä ole tuulluut lainkaan. Taivaalta on tullut harvakseen pientä lumihötyä. Muuten lenkkikelit aivan mahtavat. Kävimme Cokon kanssa jopa pienellä pyörä lenkillä jolle matkaa kertyi vaatimattomat neljä ja puoli kilometriä. Kun on ollut epäsäännöllistä lenkkien toteutukset en halunut rasittaa Cokoa liikaa. Trekille tuo matka rautakovalla tiellä ei ollut matka eikä mikään. Sen jälkeen olemme nostaneet kävelymatkojen pituuksiä kahdeksan kilometrin tienoille. Tänään palautuslenkki vain neljä ja puoli. Nokia ysissä alkaa 2000 km lähestyä, viittä kilometriä vaille. Aloitin joskus kesällä keräämään siihen lenkkitietoja. Lumiassa olisi reilusti ylikin, mutta lasiremontin takia oli luuri kuukauden rokuulissa. Olen säätänyt  kypäräkameraa ja lamppuja muutaman kerran. Jälleen odottaa uusi säätö huomisaamun lenkkiä. Muuten, kun livenä toteutettu testi ei toimi lainkaan. Icebugit ovat näillä keleillä ehdottomat, eivät lipsu, mutta säilyttävät kävely tuntuman. Samoin pyörän polkimilla ovat tukevat ja antavat pitävän otteen. 

 Joululta alkoi normaali talvinen keli. Lämmöt nollan vähän alapuolella, lunta alkoi kertyä hienokseltaan. Auraakin alettiin tarvita. Kaakkois tuuli teki ilmasta yhtä äkkiä kylmän oloisen, kymmenennen päivän tienoilla oli noin 15 miinusta pakkasta, ja kylmä tuuli jatkui. Sitten tuli kova talvimyrsky, tuulen suunta edelleen kaakko. Todella kylmät puhurit estivät lenkit lähes täysin. Talo kylmeni keittiön puoleisesta päästä, vaikka molemmat takat käytössä. Kun tuuli laimeni alkoi ilma kylmetä, samalla sisäilma hivenen lämpeni keittiön nurkankin puolelta. Nyt, 14 tammikuuta on aamulla 26 miinus astetta. Ei ole ollut pitkään aikaan tällaista pakkasta, viime vuonna jäi reilusti alle kahden kymmenen. Pilvet ovat silloin tällöin häipyneet auringon edestä, kertoen vain, vielä on kesäntuoja aika matalalla, ollessaan korkeimmallakin. 

Vettä ja rikkinäisiä teitä. 24.11.2020

Coko puolittain lumen peittämänä marraskuun puolenvälin paikkeilla.

 Siitä ei mennyt yli kuin ajamalla, mukavaan "jokea" pitkin.

Coko ihmettelee, miksi matka pysähtyi.

Kallion alla olivat innokkaimmat ehtineet kokeilla jo suksia!

 Tällaista latua märän syksyn ja pieleenmenneen puusouvin ajoituksen tuloksena. 

Koko syksy on ollut erikoinen säiden puolesta. Määräävänä tekijänä.leutous. Lämmintä ilmaa riittänyt    pienten hyytymien sammuttamiseen. Vesi sateet alkoivat lokakuun puolella, vettä tullut lähes joka päivä, joskus lumena, sulaen maassa melkein heti. Tuulia ollut myrskyksi asti, eikä loppua niillekään taida näkyä.. Cokon kanssa olemme retkeilleet lähes joka aamu, joko sauvojen tai pyörän  kanssa. Pyörän reitit huononi edellä mainittujen metsätöiden johdosta ratkaisevasti. Palon kangas on paikoin ajokelvoton.  En tiedä, pitäisikö toivoa rajua pakkasta, ei kai koska silloin tienpohjat koppuroituisivat kulku kelvottomiksi.  Mutta hyvää päin mennään vajaa kuukauden kuluttua alkaa päivä pidetä!

Lokakuun alkupuolen yhteenvetoa. 17.10.2020

Montulla tulee käytyä harva se lenkki. aina jotain nähtävää, kesällä joutsenet poseeras jatkuvasti

Cokon kanssa tauolla. Tarkemmin kun katsoo, edessä auton matkan keskeyttävä este.

Kuuhan sieltä mollottaa.

Kiusallinen flunssa on katkonut lenkkijanaa syyskuun lopun ja lokakuun alun aikana. Toivottavasti on menneen talven lumia. Muutaman rokuuli päivänkin jouduin viettämään. Trek kävi huollossa, siinä Cokon kanssa oivat matka kaverit. Pari kertaa olemme Trekin tilalla ottaneet  sauvat, käyhän sekin. Talvi lähestyy, aina arvoitus, millainen talvi, jos, kuten viime talvi, nastat pyörään ja menoksi, ehkä muutenkin. Suksiakin voisi harkita, mutta silloin Cokon mukana olo vaikeutuisi, jos ei sitten puolilta öiltä jo lähde vaeltelemaan. Uskon, että sauvat tulevat tuuraamaan Trekiä pahimman talven yli. 

Ensimmäiset liukkaudet koettu, 21..10.2020 Pystyssä pysyin, mutta jos tästä pahenee, nastat ilman muta. Lyhyt kikkerä pyörä on vaikea hallita, kun etupää alta lähtisi  Lumella aivan riittävä pito noilla "kesä renkaillakin" mutta kalteva raiteeseen muodostunut jää ei ole meikäläiselle mieleen. Hintakaan ei esteenä, joten tuumasta toimeen. 

Melkein helteisiä syyskuun aamun lenkkejä.

Coko mieliin sumun keskellä uimaan.

Lämpimämpi ilma kuin näyttäisi. 

Ei ole edes, "äkkiä pois" näköinen. 

Kypärän ja kameran jatkuvaa säätämistä!

Cokon kanssa aamu-lenkillä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Paljon Action kameran kuvia. Tehtiin me kävelylenkkikin kiertelemällä Mikan vasta leikatulla kedolla. Aamut ovat olleet tavattoman lämpimiä, melkein tyyntä, pehmeää ilmaa, eihän tällaista voi ollakaan!!??
 

Coko, minä ja Treck tutustumis lenkeillä 25.8.2020

Komea Coko ja..... komea Terck....

Montuilla pysähdys ohimennen. 

Kyllä noista kaverukset tulee. 

Cokosta ei koskaan ota liikaa kuvia. Onni, että on parantunut täysin. 

Tässä Isonevan montulla. 

Kunto kasvaa, vielä on varaa meillä molemmilla!

Aamut ovat komeita. 

 Nyt tuota on mukava päästellä, kun sai vettä kunnolla. 

Treck alkaa tulla tutuksi mukavilla metsä lenkeillä. Kedoilla mukava ajella, Cokokin saa juosta pehmeämmässä maastossa, eikä pyörän vauhti nouse liian kovaksi, kuitenkin polkijallekin tulee kuntoon vaadittavaa rasitusta. 

Cokolle uusi "vartioitava" 7,8.2020

Treck Marlin 7

 Tällaisella aiomme Cokon kanssa matkustella, enemmän metsissä, kun asfaltilla, vaikka aivan kelpo kovantien pyörä on. 

Pyöräpojista hain yllä näkyvän mankelin. Mukavan näköinen kevyt, ja kevytkulkuinen   Kulkuri kympin jälkeen. Mutta ei kavahda hiekka teitäkään, no kyllä Kulkurillakin pääsi asfaltin ulkopuolellakin. Tulihan käytyä pari pitempää siivua päivän välein, Lja-Kannus-Lja. On kuitenkin suuri ero rullaus ominaisuuksissa. Kymmenen vaihdetta, kuten nykyinen maasto muoti vaatii, ei  pahaa sanottavaa, jää aprikointi, kumpi eturatas, tuolle taka-kiekolle jne....Justokeula on mukavuustekijä, jota ilmankin toimeen olisi tullut, siinä se kuitenkin on. Pyörähän on moolokin kita, kun alkaa selata varuste-nettiä.... Mutta ajelin Palonkankaalla, tuli suuri keksintö kehittely mieleen. Miksi ei laiteta istuimen   tolppaan nosto, ja lasku mekanismia, jota voisi käyttää ajon aikana. Taidanpa hommata ajatukselle patentin. Avasin varustelusivuja,  siellähän oli tarjouksia halvoista ja vähän kalliimmista "hissitolpista" Se siitä patentilla rikastumisesta. Seuraava hankinta on Treck,iin yllätys yllätys, hissitolppa!

Pientä säätöä, ja melkein rikoimme kympin. 9.8.2020

Coko katsoo arvioiden Helkaman mahdollisuuksia pysyä mukana?

Kai Cokon ilme hyväsyy kulkuneuvon....

Hyvä kuntoiluvehe, tuo on. 

Ei mitenkään vakuuttavan näköinen kulma satulassa!

Tässä vähän järkevämpi asento istuimella. Näin  Cokokin tuumailee.

Ajelin aamusella Cokon kanssa vajaa kymmenen kilometrin lenkin mahatavassa aamusäässä. Palon kangasta kiertelin. Olin jo illalla säätänyt istuimen enemmän vaakasuoraan, periaate, ettei asentoa tarvitse muuttaa ajon aikana. Säätö ei pitänytkään, joten poljin vanhalla asetuksella melkein koko reissun. Sen jälkeen kunnon kuusiokolo avain käteen, ja  ruuvi kunnolla kiinni, alkoi asetukset asettua. Cokolla ei näitä huolia ole, kun ravaa pyörän vieressä, varovasti pitää lenkkejä pitentää, ehkä nyt olisi jopa aihetta muutamaan lyhyempään lenkkiin vaikeammalla alustalla, minulle! Kokeilin ja tänään kierrellä ketoja, jotka ovat Cokolle mieluisia, samalla antavat painetta polkimille, että rasituskuorma tasoittuu, Cokon hyväksi. 

 

Lenkkeilyä ja porkkavahdin uusi rooli. 7.8.2020

Hyvin luonnistuu Helkaman vahtiminen Cokolta.

Meillä kummallakin taisi olla syke hieman koholla...

Aamusumu korosti maisemaa. Ilman suhteen ei mitään toivottavaa. Sellainen kahdeksan kilometrin hiekkatielenkki sopi Cokolle ja minulle hyvin.

Palon kankaan tiet ovat nyt ajettavassa kunnossa. Hevosetkaan eivät ole päässeet sotkimaan raiteita. Eihän Helkama mikään maastopyörä ole, mutta sen selästä pääsee aina jalkamieheksi, kun kova paikka tulee. 
 

Lenkkeilyä ja kasvamisen riemua. 5.8.2020

Harvemmin tulee omaa pytinkiä kuvattua. Tässä nyt on!

Hernepellot ovat kasvamisen mestareita, massaa tulee melkein silmissä, ja herneitä!

Eipä jää luomuperuna häpeään, tasainen lähes roskaton perunamaa. 

Coko porkkavahti, nyt ilman porkkia hätyyttää jo lähtemään. 

Nyt jo isompi vaihde hätyytykselle.

Lenkkejä olemme Cokon kanssa tehneet joka aamu, pieni lonkkahäiriö käski ottamaan pyörän esille. Sehän minulle sopii, mutta on liian rankkaa Cokolle, jos aion siitä itselle kuntoa saada. Ei Coko kakkoseksi jää, toki sovitan vauhdin sen mukaan. Ilmat ovat olleet..... Eihän tästä kesä voi parata, en muista tällaista leppoisaa heinäkuuta ja elokuun alkua koskaan eläneeni. Greettalle terveiset........

L

Lenkillä taas. 20.7.2020

 Viimeinen kuva ennen Jyväskylän Almavetin reissua. Mietteet "hieman" matalalla.

 Tässä alkaa jo vähän helpottamaan.

Viikko edellisestä, olemme jo hiljalleen liikkeellä.

Härkää sarvista kiinni, tai härkä kyllä tarjosi jo sarvea aika aggressiiviseti, ajatuksella, vaihtoehtoa ei ole.
Almavetiin aika tyrän poistamiseen. Leikkuu ei olisi mikään kynsien leikkuu. Aamulla vielä lenkillä, surkeat olivat tunnelmat. Ehkä Cokokon vaistosi sen.  En ollut yhtään varma, miten käy, kun jätin koiran rauhoitettuna hoitajien huomaan. Parin tunnin kuluttua koira heräämössä, ja siitä tokkurassa hoippuroihti autoon. Pönttö päässä.
Paraneminen on ollut tasaista, koiralla jo aivan liikaa virtaa, sen hillitsemisessä täysi työ. "Lenkilläkin" olemme käyneet. Kun itse kipuilin pari kuukautta sitten lonkan kanssa, lupasin Cokolle, että vielä vedetään Rajakallion pikkujyrkkiä ylös. Niin on tehty, Coko ei ole sanallisesti luvannut mitään, mutta koiran kielellä kyllä, pian mennään oikein kunnolla!

Lenkkejä Cokon kanssa heinäkuussa. 10.7.2020

 Cokolle suuri tehtävä on lenkillä toimia porkkavahtina.

Höylinä koirana usein nostaa maahan kaatuneet porkat niin, ettei tarvitse kumartua niitä poimiessa.

Joka aamu lähdemme lenkille. Sade, eikä helle esitä, päin vastoin. Nyt on ollut mukavia ilmoja käväistä metsässä ja aukioilla kässehtimässä. Coko nauttii varmaan yhtä paljon kuin minäkin. Uutena laitteena kulkee mukan Polarin rannemittari. Siitä on mukava seurata lenkkisykkeen etenemistä, jälkeen päin koneelle laitettuna laite kertoon kraafisin ja sanallisin viestein, miten lenkki onnistui, tai onnistuiko mitenkään. Mutta kun ei ole pahemmin tavoitteita on jokainen lenkki ollut onnistunut!

Saimme sadetta sopivasti. 26.6.2020

 Muutama pisara on jo tullut. Pilvet lupaavat enemmän.

 Coko ottaa lunkisti, satakoon....

 Sadetta tuli tämänkin otoksen aikana.

 Näihin törmäsimme, tai emme sananmukaisesti törmänneet.

Raatoja molemmat, vaikka eiköhän noista vielä pelit joku tekisi.

Piitkä kuiva jakso sai vihdoin lopun perjantaina kuudes kolmatta, vettä tuli melkein maahan asti. No melkein sana pois. Cokon kanssa teimme mukavan lenkin ilman mitään sadevarusteita, ei tarvinnut, sillä ilma pysytteli lähes helle lukemissa. Oli mukava katsella kun luonto alkoi herätä puoli horroksesta, nurmet havahtuivat juomaan kaiken saatavan veden. Virkistävässä sateessa matka taittui mukavasti, pari kertaa ukkonen jyräytti voimallisesti koko alkukesän patoutunutta energiaa. Vattajan lämmenneet hiekat estivät pilvien tulemisen päälle, tosi yritystä oli myös koillisen puolelta. Vihdoin turhautuneena alkoi kolistella korkealla yläilmoissa, ja häipyi pois. Montun mökillä harkitsin  sateen pitämistä. Pitäminen jäi muutaman kuvan ottoon.
Seuraavalla lenkillä löysimme nämä kaksi hyljättyä autoa, metsä-autoiksi noita ei vielä voi sanoa.