Piitkä kuiva jakso sai vihdoin lopun perjantaina kuudes kolmatta, vettä tuli melkein maahan asti. No melkein sana pois. Cokon kanssa teimme mukavan lenkin ilman mitään sadevarusteita, ei tarvinnut, sillä ilma pysytteli lähes helle lukemissa. Oli mukava katsella kun luonto alkoi herätä puoli horroksesta, nurmet havahtuivat juomaan kaiken saatavan veden. Virkistävässä sateessa matka taittui mukavasti, pari kertaa ukkonen jyräytti voimallisesti koko alkukesän patoutunutta energiaa. Vattajan lämmenneet hiekat estivät pilvien tulemisen päälle, tosi yritystä oli myös koillisen puolelta. Vihdoin turhautuneena alkoi kolistella korkealla yläilmoissa, ja häipyi pois. Montun mökillä harkitsin sateen pitämistä. Pitäminen jäi muutaman kuvan ottoon.
Seuraavalla lenkillä löysimme nämä kaksi hyljättyä autoa, metsä-autoiksi noita ei vielä voi sanoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti