torstai 16. helmikuuta 2017

Pitkästä aikaa kuvasarja blogiin. 16.2.2017

 Kerran on estetty ei sanalla koiraa ottamasta vantutta, juuri kun oli kiinni menossa.
 Toisella kerralla saa ottaa, en estä sitä nousemasta seisomaan otto vaiheessa.
 Istumisen pitää tapahtua automaattisesti, (huom. tämä ei ole nouto) Koiran ilme kertoo, onnistuiko tai ei .
Tämä rituaali kertoo Cokolle, homma hanskassa, rauha maassa. Katse suunnattu jo luvan antavaan käteen.  Tämän ja ylemmän kuvan välillä on eroa rauhan tilassa. Ylempänä se on melkein täydellinen. alemmassa kuvassa rauhaa estää pieni patoutuminen, joka varmaan tekee vain hyvää koiralle.


Koska Cokosta en kisakoiraa värkkää, värkkään sille ominaisuuksia, jotka hyödyntävät ja viihdyttävät meidän yhteiseloa, samalla tosin pienenä toiveena päästä peltojälkeä harjoittelemaan, isona toiveena kisaaman. Bh siinä välissä ei aiheuta toimenpiteitä.

Kuvissa on menossa koiran esineen noston vahvistaminen. Esineen on noustava häiriötilassa, rauhallisessa tilassa, ohjaajan virheellisessä tilassa jne. Tässä markkeerataan jälkimmäistä. Koira on ottamassa käskystä esinettä, mutta kielto tulee juuri kun esine olisi suussa. Uudella yrityksellä koira saa viedä homman loppuun. Onnistumisen näkee hyvin luovutusilmeestä. Koira kesti loistavasti tämän harjoituksen. Patoaminen on myös yksin vahvistamisen muoto. Nuorelle koiralle en sitä vielä pahemmin harrasta, tämä käy hyvin harkasta.

Ei kommentteja: