Herra Evergrey`s Seiko, Mitsi ja blogisti vähään ennen Mitsin ja blogistin Norjan reissua. Seikon yhdeksän vuotta vanha elämän viisaus näkyy lunkisti ottamisessa.Seiko oli Mancon ja Evergrey`s Äksyn poika. Äksy oli narttu, joka ei osanut kävellä neljällä jalalla lainkaan. Aina kun sen näin se oli kahdella jalalla, tavoittelemassa jotakin. Äksyn käyttö jalostukseen osoitti Riitan fantastista jalostus silmää, hän ken koiran näki, ei ikipäivinä olisi ajatellut sillä pentuja teettää, Riitta ei ajatellut näin. Äksyä ei ollut koulutettu vähääkään, häthätää nimensä tiesi.Koira asui meilläkin vähä aikaa, eikä siihen paljoa kontaktia saanut. Epäilin Riitalle jopa ääneen, ei kai Äksyllä ja Mancolla? Seiko, Sokka ja Saku nämä olivat pentueen Lohtajalaiset, syntyivät 26 tammikuuta 1994. Anna-Liisa oli varannut Riitalta pennun. Kävimme katsomassa pentuetta Vaajakoskella, siinä oli kaksi pitkäkarvaista urosta, joissa oli sitä jotain. Myös Sokka oli vaikuttavan oloinen. Pari kuukautta pentujen syntymästä ilmestyi Riitta ja Jarmo tuohon pihalle, olivat tuomassa toista pitkäkarvaista ja Sokkaa tänne Lohtajalle. Hirven Veikko oli ottamassa saksanpaimenkoiraa, hirvimies! Autosta kurkisteli kolme pentua? - Tämähän jää Kaijalle- sanoi Riitta. Niin lasti tyhjeni sillä matkalla.
Kaijalle Seiko tuli, mutta jotenkin sain puhuttua sen minulle. Narttu se pitää emännällä olla. Ja taisi olla oikea ratkaisu. Sysi sopii hyvin Kaijan koiraksi. Seiko oli hupanen karvapallo, luulivat perinteisessä lemmikkeläin näyttelyssä sitä koirasudeksi, kun esittelin sen… koirasutena.
Seiko oli tavattoman lahjakas, kova mutta hvväoppinen koira. En muista, pitikö Sekoa kouluttaa paljoakaan. Käytin patukkaa ja palloa palkintona, koiralla oli lennokas seuraaminen ja muutkin liikkeet näyttäviä. Vaikka tämä on lähihistoriaa, on kilpailukirja hyvänä apuna jälleen.
10 toukokuuta seuraavana vuonna, kun Seiko oli neljäntoista kuukauden lähdimme Pietarsaareen kokeisiin. Maasto 200 tot 90. Kesäkuun viimeisenä päivänä avoimesta luokasta 194 (takajälki näköjään) 89 tot. Kun Kennelpiiri jakoi avoimessa piirinmestaruuden otimme Vetelissä elokuussa vielä yhden avoimen kisan, ja piirinmestaruuden. 185 maasto 93 tot. Nyt sai Seiko lepäillä loppusyksyn rauhassa, tuomarihommat vaativat oman aikansa. Keväällä -96 lähdimme jälleen Pietarsaareen, nyt voittajaluokkaan. Maastossa jäi yksi kapula löytymättä, muistan että koira sen ilmaisi mutta en ymmärtänyt ilmaisua. Maastosta tuli 178 p. Tottiksesta pitäisi saada 92.
Onnittelimme toisiamme Seikon kanssa ennen tottista ensimmäistä voittajaluokan ykkösestä. Niin kovassa kunnossa Seiko oli. Tottiksesta tuli 95. Nyt tapahtui se jokakoiran notkahdus. Täytyy katsoa peiliin. Spl mestaruuskisoissa tot. eteenmenon nollasta huolimatta 85. Maastosta vain 129. Kolme seuraavaa koetta, maasto nollille. Seikon jäljenajo oli ripeää. Piti liikkua tosissaan perässä, että pysyi narussa kiinni. Ja tämä vauhti aiheutti kapulain yli menon. Jäljet koira ajoi näissäkin kokeissa, mutta milläs todistat. Riitalle kerroin, ja Häneltä tuli vastaus. Koira kapulalle maahan. Ei mene yli. Hyvä neuvo! Vetelissä toukokuun 25 –97 käytimme ensimmäistä kertaa tuota ilmaisua, ja todella rimaa hipoen ykköstulos. tot. 89 p. Kaikki kapulat tuli, janalta ja esineistä on näköjään lähtenyt. Koska maasto 181.
Kesäkuussa Kokkolan Spl kokeissa jälleen töpeksimistä lähdössä ja esineissä. tot. 95 maasto 186. yht. 281 p. Nyt olisi käyttövalion arvo tyrkyllä, mutta Seikolla oli hieman pitkä turkki… Rohkeasti vein koiran Kokkolan kaikkienrotujen näyttelyyn, Heli Pärnäpuu Virosta oli tosikkotuomari, eikä ymmärtänyt Seikon karvojen alla piilevää kauneutta. Antoi kolmosen.
Kesäkuussa Kokkolan Spl kokeissa jälleen töpeksimistä lähdössä ja esineissä. tot. 95 maasto 186. yht. 281 p. Nyt olisi käyttövalion arvo tyrkyllä, mutta Seikolla oli hieman pitkä turkki… Rohkeasti vein koiran Kokkolan kaikkienrotujen näyttelyyn, Heli Pärnäpuu Virosta oli tosikkotuomari, eikä ymmärtänyt Seikon karvojen alla piilevää kauneutta. Antoi kolmosen.
Soitin Riitalle. – Varkaudessa on näyttely, Hoviniemi tuomarina, minä näytän- Asia sovittu. Pakkasimme Sysin ja Seikon autoon, ajoimme Varkauteen. Sysi loisti siellä näyttelytähtenä, sai peräti ykkösen laadussa ja joitain vielä kilpailuarvostelussa. Riitta osasi näyttään. Seikon näyttö meinasi vähän takuta. Riitta oli sijoittanut minut sellaiseen paikkaa, että seisomakuvio olisi terävä koiralla. Näyttely oli pienessä sisähallissa.
Aluksi kaikki meni hyvin, sitten Riitta nyökkäsi minuun päin. Niin ainakin luulin. Jälkeenpäin kuitenkin selvisi, että Hän oli tarkoittanut – Häivy! – Tietenkin minä vähän suhahdin Seikon kanssa sovitun merkin. Ei se muuta tarvinnut. Meidän Seikolutunen koppas hampaillaan Riittaa ranteeseen, tarkoitti kai hellästi huomauttaa –päästä irti-. Tehostaakseen irtipääsyä veti pannan läpi pään. Se niistä näyttelypannoista. Komeassa kaaressa koira hyppäsi katsomoon ja tietenkin suoraa syliini. Mutta Riitta onkin tottunut näyttämään tällaisiakin koiria, Seko tiesi lähtevänsä kehään ja vilkaasti. Hoviniemi oli todennut koiran hieman kurittomaksi mutta kakkonen tuli!
Aluksi kaikki meni hyvin, sitten Riitta nyökkäsi minuun päin. Niin ainakin luulin. Jälkeenpäin kuitenkin selvisi, että Hän oli tarkoittanut – Häivy! – Tietenkin minä vähän suhahdin Seikon kanssa sovitun merkin. Ei se muuta tarvinnut. Meidän Seikolutunen koppas hampaillaan Riittaa ranteeseen, tarkoitti kai hellästi huomauttaa –päästä irti-. Tehostaakseen irtipääsyä veti pannan läpi pään. Se niistä näyttelypannoista. Komeassa kaaressa koira hyppäsi katsomoon ja tietenkin suoraa syliini. Mutta Riitta onkin tottunut näyttämään tällaisiakin koiria, Seko tiesi lähtevänsä kehään ja vilkaasti. Hoviniemi oli todennut koiran hieman kurittomaksi mutta kakkonen tuli!
Seiko oli kolmas virallinen kva taloudessa. Kokoltahan jäi näyttelyt käymättä.
Osoittaa minun todellista laiskuutta ja löpsyä luonnetta kun tuon tittelin saatuamme lopetin Sekon kanssa melkein kaikki harjoittelut.
Osoittaa minun todellista laiskuutta ja löpsyä luonnetta kun tuon tittelin saatuamme lopetin Sekon kanssa melkein kaikki harjoittelut.
Tottis Seikolla oli luontainen. SM-Harjavallassa se lähti jaeltulla toisella sijalla totiksen jälkeen maastoon. Esinekentästä tuli yksi, ja yksi kapula jäi metsään. Ei sellaisella tuloksella sijoituta.
Jotenkin kohtalonomaista oli Seikon viimeinen kisa. Kesäkuun kuudes –98 ensimmäinen ja viimeinen Seikon kisa meidän omalla kentällä. Vaikeuksien kautta koira sai 90 tot. En allekirjoita kotikenttäetua pk-kokeissa. Jäljet oli tehnyt Tarja! Seiko oli muutenkin Tarjan kanssa hyvissä väleissä. Tarjan tuumauksia.
Jotenkin kohtalonomaista oli Seikon viimeinen kisa. Kesäkuun kuudes –98 ensimmäinen ja viimeinen Seikon kisa meidän omalla kentällä. Vaikeuksien kautta koira sai 90 tot. En allekirjoita kotikenttäetua pk-kokeissa. Jäljet oli tehnyt Tarja! Seiko oli muutenkin Tarjan kanssa hyvissä väleissä. Tarjan tuumauksia.
– Kyllä Manco oli koira! Mutta mää tykkään Seikosta.- Tarja oli tehnyt jäljen Kaihilan maastoon, oli tuomarin kanssa lähettämässä. Seiko lähti janalta parhaiten mitä minun koirat ovat koskaan lähteneet. Toi viisi kapulaa.
Tarja odotti kentällä, -löytyikö kaikki?- Viis. – Mää arvasin, sielä oli niitä mättäitä ettei tiennyt mihin kapuloita pistää-. 274 yhteensä. Ykköstulokseen Seiko päätti uransa. Miksi. Niin miksi? Siinä onkin pohtimista. Koira oli nelivuotias terve, hyvä peruskoulutus takana, maasto olisi varmistunut koko ajan. Miksi? Seiko oli jonkinlainen väliinputoaja. Oliko liian helppo kouluttaa, ei asettanut haasteita? Näinkin voi käydä.
Tarja odotti kentällä, -löytyikö kaikki?- Viis. – Mää arvasin, sielä oli niitä mättäitä ettei tiennyt mihin kapuloita pistää-. 274 yhteensä. Ykköstulokseen Seiko päätti uransa. Miksi. Niin miksi? Siinä onkin pohtimista. Koira oli nelivuotias terve, hyvä peruskoulutus takana, maasto olisi varmistunut koko ajan. Miksi? Seiko oli jonkinlainen väliinputoaja. Oliko liian helppo kouluttaa, ei asettanut haasteita? Näinkin voi käydä.
Ei Seikon tarina tähän loppunut. Siitä tuli isä ensin Sysin yhdeksälle pennulle, ja sitten vielä pari syrjähyppyä maakuntaan. Koiraa ei ollut kuvattu lainkaan, koska käyttövalioon ei tarvinnut enää kuvaustulosta. Eikä Seiko oireillut mitenkään. Kahdeksan vuotiaana Tapio kuvasi koiran, sanoi katselevansa eräitä parhaita lonkka ja kyynärkuvia. A ja 0 oli Liitonkin siunaus.
Pieni kommelluskin Seikolle sattui, piti ajaa kylän kissa hakosalle. Heinäkasan päälle hyppäsi katti, ja sieltä elosuojan tuuletusluukusta maahan. Kissalle lyhyt askel, koiralle (n. 3 m putous) pitkä. Menin synkkänä katsomaan miten Seikon oli käynyt. Hyppi puuta vasten johon kissa oli hädissään kiivennyt. Mutta parin päivän päästä tarvittiin Muhosen Sirpan parantavia käsiä. Tuli herra sen verran kipeäksi.
Olin käyttänyt Seikoa paljon paimentamassa nautalaumaa, jos tuli vaikeuksia. Sen taidon se osasi. En tiedä mistä olivat poliisit saaneet selville, että meillä on paimentava koira, kun pyysivät apua kahden villiintyneen hiehon ajamiseen. Biscopin farmilta olivat elukat karanneet. Ajoimme Anssun ja Seikon kanssa paikan päälle. Siellä oli koko kylä ketjussa laitumen ympärillä. Hehot puhisvat päästämättä pariasataa metriä lähemmäksi. Päästin koiran irti. Seiko valitsi tietenkin heikomman yksilön, käsitteli sitä muutaman minuutin, ja hieho tuli veräjällä olevan traktorin viereen sen näköisenä että äkkiä kiinni ja navettaan. Toinen oli vaikea tapaus.
Pieni kommelluskin Seikolle sattui, piti ajaa kylän kissa hakosalle. Heinäkasan päälle hyppäsi katti, ja sieltä elosuojan tuuletusluukusta maahan. Kissalle lyhyt askel, koiralle (n. 3 m putous) pitkä. Menin synkkänä katsomaan miten Seikon oli käynyt. Hyppi puuta vasten johon kissa oli hädissään kiivennyt. Mutta parin päivän päästä tarvittiin Muhosen Sirpan parantavia käsiä. Tuli herra sen verran kipeäksi.
Olin käyttänyt Seikoa paljon paimentamassa nautalaumaa, jos tuli vaikeuksia. Sen taidon se osasi. En tiedä mistä olivat poliisit saaneet selville, että meillä on paimentava koira, kun pyysivät apua kahden villiintyneen hiehon ajamiseen. Biscopin farmilta olivat elukat karanneet. Ajoimme Anssun ja Seikon kanssa paikan päälle. Siellä oli koko kylä ketjussa laitumen ympärillä. Hehot puhisvat päästämättä pariasataa metriä lähemmäksi. Päästin koiran irti. Seiko valitsi tietenkin heikomman yksilön, käsitteli sitä muutaman minuutin, ja hieho tuli veräjällä olevan traktorin viereen sen näköisenä että äkkiä kiinni ja navettaan. Toinen oli vaikea tapaus.
Jos Seiko olisi ollut nuorempi olisi tämäkin talttunut, mutta kunto alkoi pettää. Kerran pääsi potkaisemaan että koira otti lukua muutaman sekunnin. Sitkeästi Seiko koulutti hiehoa. Niin sitkeästi, että elukka valitsi jäisen Perhojoen yli uinnin, kuin Seikon koulutuksen. Rödsössä hirvimiehet sen viimein saivat ammuttua. Kova oli Seiko pojan luonto.
Vanhemmiten Seiko katseli maailmaa eläkeläisen näkökulmasta. Humuun ei viitsinyt reagoida juuri mitenkään. Seikosta on vaikea kirjoittaa pitkiä sepustuksia, koulutus oli niin helppoa, ja koiran luonne oli tasapainoinen, joten ei tarvinnut suuria haasteita saada sitä kilpailukuntoon. Saalisvietillä Seiko toimi. Seiko olisi täyttänyt kaksitoista tammikuussa mutta tuoni korjasi kulkijan elokuussa 2005. Sokka eli vanhemmaksi, ja Saku, hirvimiehen koira kuoli noin kuukausi sitten.
Vanhemmiten Seiko katseli maailmaa eläkeläisen näkökulmasta. Humuun ei viitsinyt reagoida juuri mitenkään. Seikosta on vaikea kirjoittaa pitkiä sepustuksia, koulutus oli niin helppoa, ja koiran luonne oli tasapainoinen, joten ei tarvinnut suuria haasteita saada sitä kilpailukuntoon. Saalisvietillä Seiko toimi. Seiko olisi täyttänyt kaksitoista tammikuussa mutta tuoni korjasi kulkijan elokuussa 2005. Sokka eli vanhemmaksi, ja Saku, hirvimiehen koira kuoli noin kuukausi sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti