keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Historian havina jatkuu... Nouto. Mitähän tuohon lisäisi?

Nouto:
Nouto on hyvä, kun koira hakee kaupulan ripeästi, istuu riittävän lähelle ohjaajaa, odottaa rauhallisesti loppuun asti luovutusta, siirtyy ripeästi sivulle. Virheenä en näe sitä, että koira on kiinostunut noutoesineestä koko noudon ajan. Tietenkään tämä ei saa häiritä teknistä suoritusta, vert. vino istuminen, yritys ottaa kapula ohjaajalta jne..
Noudon periaate on tuoda lauman johtajalle leikkiesine perille asti. Miksi se ei toimi, vaikka olet lauman johtaja?
Se toimii juuri niin kuin pitääkin! Koira tuo sinulle esineen pudottaa sen turvallisen matkan päähän! Jos et ole täysin suvereeni johtaja, voi koirasi nopeuteensa luottaen, jopa alkaa taistella tämän omistamisesta! Luonnollista, kyllä.


Leikkinouto:

Sinun on saatava koira kiinnostumaan ja uskaltautumaan taistelemaan esineestä lähietäisyydellä. Tämä onnistuu helposti, koska koiran leikkivietti liikkuvaan esineeseen yleensä ylittää luonnollisen laumanjohtajan kunnioituksen. Huomaa, että joudut tinkimään hieman laumanjohtajan suvereeniuudesta! Seuraavaksi on onnistuttava kääntämään koiran taistelutahto halukkuudeksi luovuttaa esine. Tällöin palkkiot tulevat mukaan, usein makupalat, tai laumanjohtajan hyväksyntä, tai uuden esineen saantimahdollisuus. Kun tämä on hallinnassa on harjoitettava koira saamaan rauha luovutusvaiheessa. Tällöin leikkivietin taso tulisi olla mahdollisimman alhaalla.
Leikkinoutoa voi harjoittaa jo aivan pennusta lähtien.


Ns. pakkonouto:

Koiralta karsitaan opetus-koulutusvaiheessa leikkivietti noudettavaan esineeseen. Toisinsanoen koira opetetaan käskystä mekaanisesti ottamaan sille osoitettu esine, kantamaan sitä, tuomaan tai viemään se ohjaajan käskyn mukaan. Tämä saadaan aikaan useilla toistoilla, antamalla koiralle rauha vasta kun se on suorittanut toivotun toiminnan. Pakkonoudon opetuksen kesto riippuu ohjaajan määrätietoisuudesta, kyvystä ajoittaa pakote, kielto, palkitseminen, rauha oikeisiin aikoihin. Koiran luonteella ei ole paljon merkitystä noudon onnistumisessa. Kun koira tuo esineen mekaanisen tottelevaisuuden perusteella, voidaan ottaa vietit mukaan, lauma-ja leikkivietti päällimäisinä. Onnistunut pakkonouto laukaisee usein koiralla joka ei ole ennen kiinostunut esim. heitetyistä esineistä leikkivietin, jota koira ei ole ehkä uskaltanut tuoda esille. Nyt se on saanut luvan tähän. Pakkonoutoa ei kannata kouluttaa alle vuoden ikäiselle koiralle.





tiistai 28. lokakuuta 2008

Tässä viidentoista vuoden takaisia mietteitä koulutuksesta.

Historian siipien havinaa, Amigalla alunperin kirjotettua höpinää.

Koirien tarkastus:
Toivottavaa olisi että ohjaajat toisivat koirat keskittyneenä jo tässä vaiheessa tulevaan
kilpailuun, koira vaistoaa herkästi ohjaajan huolimattomuuden, jos koira saa otteen
ohjaajasta jo tässä vaiheessa, on hyvin vaikeaa saada hallittu suoritus aikaan.
Tarkistuksessa koirien on istuttava ohjaajan vasemmalla puolella, myös
sen ajan, kun tuomari tarkistaa muita koiria, tässä vaihessa ylös pomppiva ja turhia
käskyjä vaativa koira ei anna vakuuttavaa kuvaa. Itse suorituksessa tulisi ohjaajan
psyykata itsensä pois koko tilanteesta, parempi on ajatella aivan muita asioita, kuin
meneillään olevaa hampaitten näyttöä, tällöin ohjaajan jännitys ei siirry koiraan.


Paikalla makuu:
Kannattaa harjoittaa koira tottelemaan välittömästi maahan käskyä pitkänkin istu-
misen jälkeen. Tässä ilmenee vaikeuksia. Lisäksi kannattaa harjoittaa pitkää vii-
vettä ennenkuin poistutaan koirilta.
Koiralta poistumisessa tehdään usein se virhe että lähdetään ”kaatumaan” eteen-
päin jo ennen, kun paikalla käsky on kunnolla mennyt koiralle perille.
Toivottavaa olisi, selvä paikalla käsky, - pieni viive ja poistutaan koiralta.
Tietenkin on selvää, ettei kannata vilkuilla taakse koiria jätettäessä, sekä jättää turhat
liikkeet pois, kun ollaan koiriin päin kääntyneinä. Vapaa, jännittämätön ohjaajan seisoma-asento rauhoittaa koirankin.
Koiralle paluu kannattaa tehdä rauhallista vauhtia, ei kuitenkaan hiipimällä.
Varma koiralle meno on takeena koiran pysymisessä rauhallisena.
Harjoituksissa aina makupala koiran jalkojen väliin, näin saadaan koira odottamaan rauhallisena, ja korvat pystyssä. Eikä se hätäile ylös, kun on jotain puuhaa. Kisoissa ei tietenkään näin tehdä, eikä siitä haittaa, koira on vain entistä tarkempi, kun odottaa palkkiota.
Ennen istumakäskyä on varmistettava, että koira on valpastunut kontaktiin ja odot-
taa käskyä. Koiran istuuduttua, vaikka kuinka tekisi mieli, - niin hillitty kehu,
tukeva taputus riittää. Tämä on järkevää myös koulutuksellisessa mielessä, riehuminen paikalla olon jälkeen luo koiralle vain turhia paineita nousta liian aikaisin ylös.
Arvosanojen näytön aikana koirat ovat koko ajan rauhallisessa
perusasennossa.
Kehästä poistuminen kannattaa tehdä harkiten.Vaikka pyrimme poistamaan jännitystä itsestämme ja koirastamme, saattaa jotain jäädä jäljelle ja huolimaton koiran käsittely poistuttaessa kehästä voi aiheutta sen, että koira
purkaa paineita, ja kohde on usein lähin kilpakumppani.

Seuraaminen:
Merkillistä, että seuraamisien yleisimmät virheet ovat alemmissa luokissa
liikesuorituksen alkuosassa ja ylemmissä sen loppupuolella.
Syitä: alo avo. Ohjaajat eivät malta keskittyä liikesuoritukseen. Ehkä koulutuksessakin tehdään virheitä, koulutusohjaaja ei ole tarpeeksi tarkka suojattinsa edesottamuksista tämän, ehkä vaikeimman liikesuorituksen opettamisessa.
Seuraaminen, kuten muuutkin liikkeet koostuu useista osasuorituksista, jotka kuitenkin on nidottava yhteen siten, että syntyy jouheva liikesarja.

Aloitus; virheitä: Ei huolehdita että koira on suorassa perusasennossa, lähdetään liikkeelle ennen kun kontakti on varma. Ohjaajan epävarmuus lähtötilanteessa voi pilata koko seuraamis suorituksen. Ohjaajan on muistettava, vaikka liikkeenohjaaja on antanut liikkeelle käskyn,- voi hän odottaa sopivaa hetkeä ennen, kun lähtee liikkeelle. Tietenki liioittelu on pahasta. Ohjaajan eteenpäin kaatumiset ennen, kun hän on antanut koiralle seuraa- käskyn, ovat tavallisia virheitä. Usein tämä tapa heijastuu muhinkin liikkeisiin. Käyntinopeus on ohjaaja- ja koirakohtainen. Kannattaa harjoituksissa hakea se oikea rytmi. Käännöksissä esiintyy joskus tahatonta tai tahallistakin koiran auttamista.
Vinkki: Harjoituksissa käännösten, myös täyskäännöksen jälkeen kannattaa parantaa vauhtia, tällöin koira oppii siihen, ettei ohjaaja odota sitä käännösten jälkeen. Muuten sekin yleinen virhe. Alo ja avoluokkien hätäilyt seuraamisen alkuosassa, voidaan eliminoida ottamalla harjoituksissa ennen kehässä suoritettavaa seuraamista kehän ulkopuolella muutama tiukka käännös ja siitä sitten liikkeenohjaajan komennettavaksi kehään. Näin koira tottuu rauhoittumaan seuraamisliikkeeseen alusta lähtien.

Voittaja ja evl;ssä seuraamisen huononeminen lopussa johtuu koiran motivaation heikkenemisestä. Tässä vaaditaan koulutusohjaajalta tarkkuutta ja koirasilmää opettaessaan koiraa ja ohjaajaa kestämään jopa kymmenen minuutin pituisen suorituksen. Miksi muuten koira ei jaksa pitää motivaatiota yllä kuin lyhyen ajan?

Vastaus: Koiran peruskoulutuskaudella on päästetty jossakin vaiheessa seuraamis motivaatio putoamaan, jolloin liike on lopetettu, tai jatkettu tällä matalalla motivaatiolla tarpeettoman pitkään. Koira huomaa nopeasti, että pudottamalla motivaation se pääsee pois kehästä ja mikä pahinta, leikkimään motivaationkohottamisleikkiä kehän ulkopuolelle. Tällöin koira on päässyt ei toivottuun päämäärään. Jos koira on koulutettu alusta alkaen motivaatiopainotteiseen seuraamiseen on jatkettava kärsivällisesti samalla linjalla. Kuitenkin niin päin, että motivaatio kohotetaan ennen suoritusta eikä sen jälkeen. Ja että motivaatio nousee suorituksen aikana.
Juuri ennen kun koiran motivaatio, (taitaa Suomenkin kielestä löytyä jopa parempikin sana) halukkuus, alkaisi lopahtaa, kannattaa pysäyttää suoritus, suorittaa halukkuuden nosto ja jatkaa eteenpäin. Vaatii jonkin verran koiratuntemusta.
Jos nyt aloitan uuden pennun koulutuksen huolehdin siitä, että seuraamisen opettamisen kokonaisuuteen liittyy kiinteästi, - motivaation nosto - pakote - palkkio- ja rauha. Riippuen koiran viettirunsaudesta, kovuudesta, kipukynnyksestä on näitä tasapainoitettava koirakohtaisesti.

Luoksetulo:
Kilpailuluoksetulon tulee tapahtua täysillä! Vauhti tietenkin riippuu koirasta, mutta koiran on yritettävä kaikkensa. Törmäys lopussa osoittaa, joko koulutusvirhettä, tai koiran pomottelua ohjaajaa kohtaan.
Jos koira voidaan kouluttaa pennusta asti, tulee luoksetulokoulutuksen kuulua ensimmäisiin totuttautumisharjoituksiin. Yksinkertaisesti on tehtävä itsestä koiralle, niin tärkeä olento, että sen halukkuus luoksetuloon on sataprosenttinen. Tärkeää luoksetulokoulutuksessa on tehdä koiralle selväksi paikalle jäämisen tarpeellisuus, vaikka muuten kaikki toiminnot ovat kytketty liikkumiseen ohjaajaa kohti. Myös paikalle jäämisen tulee vahvistaa tätä uskoa sinne pääsemisestä. On suuri virhe pitkittää harjoituksissa luoksetulokäskyä liikaa. Tällöin menetetään koiran luottamus siihen, että jäämällä paikalle, vaikkakin moottori käyden tulee se kutsu tähän odotukseen liittyen. Karhunpalvelus tulee siinä, jos koiran annetaan odottaa esim. kolme minuuttia (muka sen vuoksi, ettei ala varastamaan) jonka jälkeen kutsutaan. Siinä tuhotaan paikalla olo, tuhotaan koiran luottamus nopean luoksetulon oikeutukseen jne..Luoksetulon periaate: Koiran on tiedettävä mistä on kysymys - jäämällä paikalle "moottori käyden" koiran valmiudet kasvavat räjähtävään lentoon. Jos koira jää "paikalle - paikka" on ristiriita suuri, koiran luoksetuloon tulee epäröintiä, joskus jopa ennakointia.

Mahdoton yhtälö?

Etsi koirallesi koulutustapa, joka sille sopii.
Etsi? Miten? Siinäpäs se,- mahdoton yhtälö.


(jatkuu)

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Uusi harjoitus A-este

On harjakorkeudessaan Pahojen kentällä. Mutta Varning: Este ei ole vielä ylityskunnossa, teräviä nauloja on lautain läpi. Tosin laiton siihen rimoja niin, että jos ei nyt aivan harkkahimoinen ole, ei kukaan mene koiraansa siitä yli laittamaan. Huomenna viimeistelen esteen, joten sitten HARJOITTELEMAAN A-ESTETTÄ.

lauantai 25. lokakuuta 2008

Askelrytmi, vartaloavut, täyskäännös, juoksu, hidas

Seuraaminen käännöksineen koe tilanteessa paljastaa usein koulutuksen hyvät ja vähemmän hyvät tulokset.
Näistä puhui myös tuo gurumme Hyvinkäällä.
Höh, pieni juttuhan tuo, tuskin mikään virhe lainkaan, tulee helposti ajateltua.
Mutta tarkemmin......
Ohjaaja antaa kaksi käskyä liikkestä maahan menossa. Kaikki huomaa:
Ahaa, kaksois käsky, kaksi pois! Ohjaaja tulee täyskäännökseen, tekee sen terävästi, huokaamme: Hienosti menee?? Tuomari kertomuksessa: Koira seuraa hyvässä kontaktissa, mutta täyskäännöksissä ohjaaja antaa koiralle voimakkaan lisäkäskyn, muuttaen nopeutta ja rytmiä! Oho.. Näinhän se kuitenkin voisi olla.
No miksi noin pieniin asioihin pitäisi puuttua? Siksi, että koira voi ohjaajan kääntyessä "normaalisti" mennä täysin tolaltaan, kun ei tullutkaan "käskyä". Samoin juosuun lähdettäessä, voimakas vartalo apu, samalla kun tulee sallittu "seuraa" käsky. Ja hidastettaessa sama juttu.
Harjoituksissa kannattaa nuorelle koiralle tehdä noita liioteltuja pyörähdyksiä, ja liioteltuja juoksuun lähtöjä, mutta näistä on vähitellen päästävä pois, samoin kuin käsimerkeistä.
Miten? Oikea aikaisella palkkamisella tuo tulee kuntoon.

torstai 23. lokakuuta 2008

Dongess,in hallivuorot

Taitavat jäädä tältä talvelta Hummerin kanssa väliin.
Syynä hyötynäkökohtien vähyys.
Pientä perustelua: Koko tunnin ohjattu koulutus jo hieman edistyneille koirakoille ei mielestäni palvele tarkoitusta. Jälleen perustelu: Olen antanut itselleni ymmärtää, että ohjatun koulutuksen suola on siinä, kun voimme tarkkailla par aikaa kentällä ohjauksessa olevaa koirakkoa, analysoida sitä mielessä, tai jopa kavereiden kanssa.
Näen mahdottoman tilanteen, että ohjaisin jotain koirakkoa, vaikkapa poistaisimme pientä koulutusvirhettä, niin vieressä muutamat harjoittelisivat vietin nostoa?
Samoin voin kysyä, onko tehokasta, ja järkevää, kun me humun kanssa panemme ranttaliksi toisella puolen hallia (erittäin tarpeelista ja tehokasta aina joskus) samaan aikaan otetaan ohjatussa vaikka paikalla oloa?
Vielä kysyn, riittääkö kouluttajien motivaatio ränkkyyttää koko talven täyttä tuntia, joskun harvenevaa, joskus jopa kaikki paikalla olevaa porukkaa?
Nämä mietteet eivät tulleet lennosta päähän, mietein "parannusta" tuohon systeemiin jo viime talvena, silloinhan juttu hajosi myös käsiin. Tovottavasti nyt ei hajoa.
Näillä mietteillä perustelen tuota ensimmäistä lausetta.

Niin se "parannusehdotushan oli: Ohjattua koulutusta sitä haluaville ensimmäinen n. puolituntia, ja sen jälkeen vapaata vietin nostoa, laskua, noutoja, luoksetuloja ryhmien läpi ym.....

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Kiitettävän vaikeaa

Myöhäisleikattu aiv keto, johon ei ole kasvanut enää piikin piikkiä vihreää. Ja isäntä, joka pelkää rehujen loppuvan kesken, niin pistetään Varsta liki kedon pintaa. On helpompi fältätä kun ei heinän sänki jää kiivun väliin.
Tässä oiva alusta, ja kun tuuli riepotteli kohtalaisen kovasti olosuhteet loistavat.
Täydellä narulla tietenkin. Koeteltiin.

Hitaasti kiiruhtaen

Nyt toimin vastoin omaa "luonnettani," kiiruhdan hitaasti. Humu joutuu myös luonteensa vastaisesti näin tekemään.
Se on meille hektisille "nuorille" vaikeaa, mutta samalla erittäin puhdistavaa kokemusta.
Normaalisti on jälkiharjoittelut jääneet tuonne kymmenen harjoitusjäljen paikkeille kesässä, (Manco, Seiko, Koko, jne...) Numa oli poikkeus, ja surullinen oli lopputulos.
"Älä tee mitään, vältyt virheiltä." On hyvä lauseke.
Mutta, ihminen on utelias. Ja kokeilun haluinen tässäkin iässä.
Hummerin kanssa kokeilemme tätä uutta systeemiä.
Kaipa siihenkin sopeutuu. Tällä hetkellä menossa, (kriitikot teroittakoot kynänsä) jakso, jossa koiralle tehdään niin vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi, että yli stressiä on vaikea välttää.
Eikä tarvekkaan. (oppiipa lukemaan koiraa) Periaate, kun helpotetaan tasoa, esim. tavallisen peltojäljen tasolle, on juttu helppo nakki......
Vaarana on, etten osaa lukea tarpeeksi hyvin koiraa, mutta tämähän onkin kokeilu.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Koulutusvirheitä

Helpompi luetella ne ei virheet. Niitä ovat..... hmm..... ootappa............. antaa olla.
Suurin, pahin, vaikeimmin poistettava, sitkeästi uusiutuva on OHJAAJAN VÄÄRÄNLAINEN VAIKUTUS KOIRAAN.
Siinäpä se totuus.
Metsäjäljellä tämä peikko on kummitellut niin kauan, kuin koiraharrastusta on ollut, ja mörkö on edelleen voimissaan. Kuitenkin metsäjälki on siitä armollinen, että koira oppii antamaan anteeksi ohjaajan kompurointia, puiden ympärille kietoutuvan jälkiliinan äkkipysäytykset, ohjaajan viisastelut. "ei se sinne mene," (ei se aina näitäkään anteeksi anna). Mutta peltojälki on armoton.
Se kostaa heti ohjaajan töpeksinnät.
Koska Humusta ei kisakoiraa tule, pidän sitä testikappaleena ko. koemuodolle.
Toivon, että testeistä olisi hyötyä nimen omaan muille.
En kuitenkaan aio julkaista noita, melkein askel askeleelta kirjotettuja anlyysejä, vaan poimin sieltä täältä eteen tulevia kummallisuuksia.
Joskus voisi tietenkin hyvässä seurassa analoogisesti höpistä peltojäljen saloista.
No, tässä yksi "mauste".
Eilen oli päivä, jolloin sain Humun lähes kilpailustressitlanteeseen.
Siihen oli monta syytä, joita en ala luettelemaan.

Jälki oli suora parisataa metriä pitkä, vain suora jälki!
Jäljellä yksi kapula lopussa. Kolme napupistettä välillä. (Historiaa, nyt viimeiset n. kymmnen jälkeä olen tehnyt niin, että kulmissa on ollut makupalat. Ei muualla. )
Humu tuli makupalalle, otti sen ja veti komean kulman tyhjään peltoon! Pari metriä meni kuin unessa, kunnes heräsi, ja korjasi oikealle jäljelle. Näin jokaisen kolmen kohdalla.
Toivottavasti tämä esimerkki antaa vinkkiä millaisissa atmosfääreissä liikutaan kun harjoitellaan peltojälkeä.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Välitilinpäätös peltojälki

Tässä on nyt aloitettava loputtomien koulutusvirheiden purkaminen, ja niiden haittojen minimointi.
Mielenkiintoinen plaji tuo peltojälki.

Jos haluaisi asettaa vastakkain täysin erilaiset koelaji tyypit, tässä vähän yritystä.
Ja vastakkain ovat juuri ne lajit, joiden koulutus poikkeaa toisistaan mielestäni eniten.

Peltojälki ----------- Ajokoe
toko evl -------------Metsäjälki
Suojelu hiha -------- Linnunhaukku
Etsintäkoe ---------- Agility

Samoja piirteitä: Nome ------- Pk- haku------ Pk-tottis--------Kaer--------toko avo voi.

Voi olla hakuammuntaa, kommentteja ja lisää mietelmiä!

lauantai 18. lokakuuta 2008

Wilfried Schäpermeier

Otsikossa olevan herra luennoi, ja esimerkeillä, videoilla, ja kalvoilla hahmotti meille muutamille fh-ipo tuomareille miten fh-bh-ipo- suojelu ja tottiksen arvostelu tulisi toteuttaa ko. lajeissa. Myös bh-käytiin läpi.
Mielenkiintoisia ajatuksia, suuntauksia tulevaisuuteen, mikä pielessä tämän hetken koirien koulutuksessa, materiaalissa, mitä hyvää jne.... Kannattipa ajaa toistatuhatta kilometriä.

torstai 16. lokakuuta 2008

Loppukoe ohi.

Se oli sen rotuktionin loppu. Humppakin vähän hämillään, ja tyytyväisenä.
Uusi rojekti alkaa sunnuntaina.

Jälleen testataan.

Humun ehdotuksesta, tai kehoituksesta, noo... käskystä
Tein äsken viimeviikolla ajetulle nurmelle n. 1500 askeleen jäljen. 8 kulmaa 6 kapulaa.
Melkein kuin kisafiilis!

lauantai 11. lokakuuta 2008

Mietteitä Dognessìn tokosta

Hallin lattia oli mainio. Koirien tassut pitivät hyvin, ainut negatiivinen puoli oli kapulaa heitettäessä sen äkkipyssäys, jos tuli sopivassa kulmassa mattoon. Evl,ssä Mari sai kolmannen ykkösen, ja koirasta tuli tokovalio. Onnittelut!
Yllättävän herkiksi heittätyivät muut evl,n ja voittajaluokan koirat.
Jopa tuloksen saaminen tuntui ylitsepääsemättömältä?
Avoimessa luokassa oli muutama varma suorittaja. Aapa teki kolmannen ykkösen, ja nousi voittajaluokkaan, onnittelut!
Alokasluokan koirien taso oli hyvä. Voittajaksi tuli meidän kenttäläinen Tarja, joka peittosi äitinsä! yhdellätoista pisteellä. Toki koirat pääosissa. Tarjan koiralle tk ykkönen. Onnittelut!
Näiden noutajien suorituksia oli helppo arvostella, ohjaajat tekivät sääntöjen mukaisen ohjauksen, ei mitään turhia virittelyjä liikkeitten välissä. Antoivat koirien "levätä" nämä muutamat sekunnit hyvässä tilassa.
Käpsylle nostan hattua, Tarmo on energinen koira, joka joutuu työskentelemään puolella kaasulla näissä pienissä kehäympyröissä. Ja kuitenkin koira on hallinnassa. Hyvä Käpsy, ja onnittelut tk ykkösestä!
Marjalla jäi ykkönen harmittavan muutaman pisteen päähän.
Koira on erikoinen on-off tyyppinen. Kun ohjaaja saa katkaisijan pysymään koko kokeen ajan on asennossa tulos on komeaa. Todella koira, jossa on kapasiteettia, eikä tämän katkaisijan auki pysyminen vie enää pitkää aikaa.
Parin koiran kohdalla herätti levottomuutta koirien paineen purku ohjaajiin. Tällainen tilanne vaatisi nopeita korjaustoimenpiteitä. Toisen koiran suorituksen jouduin keskeyttämään. Eivät olleet meidän koiria.
Kannattaa käyttää hyödyksi kokeesta saatu informaatio seuraavia koulutus sessioita suunniteltaessa, ettei tule tehtyä turhaa työtä.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Pysähtyneisyyden aika

11696 Miettii, mitä tehtäisi? Jälkiä on tehty, tottiksessa ei paljoa hiottavaa, vaikka olisikin, tuskin siitä mitään hyötyä kesälle?? Talviunille!!!!!!!!!!! Jeee......

lauantai 4. lokakuuta 2008

Peltojälkeilyä Muhos

Tico taisteli hienosti fh-ykkösen jäljen loppuun saakka Muhoksella. Warm-up otettiin asfaltilla.

torstai 2. lokakuuta 2008

KISSA!

hoh.... hoijaa....

mikä tuo on?
näetkö saman??
kissa!!!
ihmishäiriö tuli pilaamaan........
se siitä.
f. Petra