Hallinta ei ole kaikille koirille sama asia. Numan kanssa piti olla lähes tasa-arvoinen suhde saadakseen siitä tehot irti. Tosiasia vain, ettei kaikki koirat kestä, eivätkä tarvitse sataprosenttista hallintaa. Ei edes Coko. Mutta kun hallinta on kahdenkymmenen prosentin luokkaa, ja luotan siihen, että koira on nyt valmis kisakone, metsään menee.
Ihminen sokeutuu esim. auton valojen heikkenemiselle, tai silmälasien. Esimerkkejä lukemattomia. Koira osaa käyttää hyväkseen tätä hallinnan lipsumis sokeutta. Ei koiran loppuelämän tarvitse olla hallinnan kanssa painimista, koira hallinnan siinä, kuin käskystä istumisen tai noutamisen. Toki pitää alussa olla skarppina ettei itse tuudittaudu helppoon "elämään". Mutta äkkiä sen oppii. Dominanssi koiralla hallinnan pitää olla pikkutarkkaa puuhastelua. Kaikki pitäisi huomioida, varsinkin alussa. Koira haluaa tulla takaisin siihen entiseen elämään, josta se on riistetty, vielä riistetty sen pyrkimys lauman ylärekisteriin, ei tarvitse ihmetellä, miksi se niin tekee. Yksi käskyn tottelemattomuus vielä menee, mutta jo toisen lipsuminen, hälytyskellon soimaan!
Miksi se hallinta on niin tärkeä? Ei se ole jokaiselle koiralle eikä ohjaajalle, se on valinta kysymys. Miksi minä siitä puhun. Hallinan tutkiminen on tällä hetkellä minun "peltojälki" hobby. Aivan yhtä mielenkiintoinen projekti menossa kuin jos SM-kokeisiin reenaisi. Koska olosuhteet ovat ihanteelliset voin tehdä omaa tutkimusretkeä melkein laboratoriossa.
Havaintoja: Koiran yleinen rauhoittuminen, sen lepohetket tulevat tehokkaiksi, kun ei tarvitse reagoida jokaiseen muutokseen. Ennen: Lähdin sohvalta, koira lähti kiihtyen myös. Joku tuli meille, koiran tervehti ylitsevuotavasti, lähes neljänkymmenen kilon voimalla. Tässä kaksi esimerkkiä. Miten nyt? Hassua, etten ole kieltänyt koiran perään tulosta! Alku-aikoina kielsin vieraiden vastaan oton, ehkä pari kolme kertaa... Tänään esim. Heleena toi perunoita, kovalla tohinalla, koira seisoi välinpitämättömänä keittiön lattialla, ilme oli se joka meinasi vetää tipan silmään, koira nautti omasta tilastaan! Viikko sitten olisin joutunut roikkumaan pannassa kiinni, sehän olisi meidän suhdetta parantanut!
Tämä kaikki on tullut arkipäivän pienien toimintojen hallintaan saattamisella, ovet yllättävän tärkeät, palkkioitten ajoitukset, asioihin puuttuminen, mieluummin ennen kuin mitään tapahtuu, esim. Coko näki kapulan pihalla, juuri kun se oli saamaisillaan, kielto. Toisen kerran se näkee kapulan pihalla, kun se vilkaisee kapulaan, kielto! Näin edeten koira korjaa itse nopeasti huonoille teille johtavan ajatuksen reagoida käpinpaloihin. Tässä pitää olla todellinen nolla toleranssi. Mutta viikko poistaa suurimman osan halusta repiä käppejä pihalla. Tämä "liike" vaatii liikkeen sisällä kouluttamista, mutta kun yleishallinta kunnossa, on se lapsellisen helppoa, kuukausi sitten olisi ollut aivan turhaa kieltää Cokoa ottamasta käppejä pihalta, sekunnin olisi kuunnellut, ja sitten rumba päälle.
Hienointa se, ettei koira näytä kärsivän vähääkään tästä ettei saa riekkua käppien kanssa. Jokin purkutie pitää olla, se on nyt Cokolla pelkkä juoksu. Se on kuin vinttikoira painellessaan ketoja pitkin, uskon että koira on onnellinen. Ei se ollut onnellinen kun pyöri käppi suussa huutaen minuutti kaupalla pihalla.
Jossakin vaiheessa luulin, ettei tuota saa pois. Ei sitä olisi saanutkaan kieltämällä. Mutta "nurkantaka" koulutus puuttumalla koiran viettitoimintoihin pienemmillä toimenpiteillä, on lähes ainut tapa saada koira kunnolla käsiin.
Tärkeää on, että hallinta tehdään "nurkantaka" kouluttamisella. Esim. Koira ei pysy kokeessa maassa. On riskialtista alkaa sitä kouluttamaan koulutuskentällä, voidaan mennä ojasta allikkoon. Mutta lähes täydellisen hallinan saattaminen koiralle poistaa usein tuollaiset ongelmat, koira pysyy maassa! Yhdeksänkymmentä prosenttia korjausliikkeistä kannattaa tehdä, ettei korjata sitä liikettä, vaan korjataan hallintaa. Sen jälkeen liikkeen opetus sujuu hetkessä.
Sitten "liikkeen sisällä hallinnan opetus" esimerkkinä kapulan riekuttaminen pihalla. Siinä koiralla voidaan kayttää suoraa kouluttamista, kun se on ensin saatu hallintaa, samoin jos tottunut vieraiden rajuun vastaan ottoon. Mutta kun hallinta kunnossa parikymmenen prosentin teho riittää tuloksen saamiseen. Ennen hallintaa oikeastaan mikään ei riitä!!
Vaikea uskoa, mutta palkkiona on rotumääritelmän mukainen, tasapainoinen, rauhallinen, valpas, itseensä ja ohjaajaan luottava saksanpaimenkoira.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti