Etsijäkoira

Millainen on hyvä etsijäkoira? Tässä etsitään lähinnä kadonneitten esineitten perään olevaa koirulia:
Koiralla pitäisi olla korkea saalisvietti. Korkea haastamisen halu. Korkea sitkeys. Hyvä hajuaisti? Uskon että 99% koirista hajuaisti on niin hyvä, että kriteeri "hyvä etsijäkoira" täyttyy.
Mitä ohjaaja voi tehdä että koiran edellämainitut avut saadaan hyötykäyttöön? Ehdoton edellytys on pomminvarma nouto. Seuraavaksi on tärkeää saada koira ymmärtämään jäljestämisen, ja etsimisen ero. Tämän eron tulee olla selvä. En pane paljoakaan painoa siihen, että koira osaa seurata pellolla jälkeä askel askeleelta. Eikä sekään riitä, että koira tuo esinekentästä vauhdilla sinne viedyt esineet.
Mutta kun nämä kaksi elementtiä voidaan yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi, voidaan puhua hyvästä etsijäkoirasta.
Koiran on voitava kyetä muuttumaan jäljen ajajasta etsijäksi ja päin vastoin lukemattomia kertoja, jos kysessä vaikea tehtävä.
Nyt tullaan koirien kapasiteetti alueelle. Kaikista koirista tähän ei ole. Eikä koulutus tällöin paljoa auta.
Saalisvietti on tässä asiassa suuressa merkityksessä. Sitkeys on toinen tärkeä ominaisuus. Moni koira turhautuu nopeasti, kun mitään ei löydy, lopettaa usein toimimisen, jos sitä joutuu ohjaamaan, ottamaan pois kuljetulta reitiltä, keskeyttämään etsimisen. Koiran on kyettävä kestämään tällaiset tilanteet. Haastamis ominaisuus astuu kuvaan, kun koira on väsyneenä saanut hajun etsittävästä esineestä, mutta ei voi sitä paikallistaa. Tässäkin vaiheessa usea koira luovuttaa, kääntää sijaistoiminnalle ja jatkaa "etsintää". Haastava koira ei jätä saamaansa hajua vaan vie asian loppuun asti.
Harjoituksia: Nouto kuntoon. Lukemattomia esineiden piilottamisleikkejä. Pudotetun esineen noutoja. Palkkiot keskivahvoja! Vasta kun tehdään luonnomukaisia harjoituksia, tulee esim. narupallo palkkoksi. Se on se grande final! Peltojälkeä niin paljon kun aika antaa myöten. Täällä mieluummin esineilmaisu maahan menolla. Kaksois ilmaisu on peltojälki kilpailuissa virhe. Mutta jos ei koskaan kilpaile, ja pitää esine etsintäominaisuutta koiralle tärkeänä, tai metsäjälkeä, kannatta tukea kaksoisilmaisua. Siis koira menee maahan ja ottaa esineen samalla suuhun.
Koiraa voi testata helposti tuleeko siitä hyvä etsijäkoira. Otetaan jokin rätti tai joku koiralle mieluinen esine, nostetaan koiran vietti esineeseen suhteellisen korkealle vaikkapa parilla heitolla.
Sitten esine nopeasti piiloon. Televisiota katsellessa on hyvä tehdä tämä testi.
Syrjäsilmällä kannattaa seurata koiraa ja sen käyttäytymistä. Ihanne koira on levoton koko illan, jos ei ole löytänyt esinettä. Välillä se voi levätä, mutta aina jonkin ajan päästä nousee ylös ja lähteen kiertelemään huoneita. "Toivotontapaus" haeskelee aikansa, ja luovuttaa sitten totaalisesti.
Koiran sitkeydestä riippuu kuinka pitkän ajan kuluttua kannattaa etsintä palkita. Vahvistetaan koiran itsetuntoa siirtämällä vaivavihkaa esine sellaiselle paikalle, että koira sen vihdoin löytää. Usein löytö on koiralle riittävä palkkio. Mutta laumavietin vahvistamiseksi kannattaa ehkä pari napuakin sesselle lahjoittaa.