maanantai 21. heinäkuuta 2008

Jäljen tekoa ja esinekentän paikkaus


Hummeri sai esittää tottista Yliviekan nly kentällä klo 01.00 sunnuntai aamuna. Esitys liittoon, että pk-kokeet järjestetään tästä lähtien Ylivieskan raviradalla klo 01.00 yöllä.
Humulle lipsahti vahingossa tässä taannoin pieni esinekenttä vinoutuma minun tyhmyydestä johtuen. Kisojen jälkeen otin pariinkin kertaan keväällä koiran hakemaan sinne jääneet esineet.
Ei hyvä. Autoon nuutunut koira, joka seurannut kymmenen edellisen työskentelyä, ei ole harjoittelu päällä. Joten virhekäyttäytymistä tuli.
Harmittaa eniten, että lipsuin periaatteestani, etten harj. täysimittaisella esinekentällä lainkaan.
Aina kun puhun aikeistani lähteä harj. täydellä esinekentällä, saatte tökätä puhujan vesiojaan.
Pieni kertausoppi.
Teoriassa kuulostaa hyvältä, kun koira saa hakea valmiiksi tallatulta, ja kuseksitulta kentältä kisamaisessa tilanteessa esineitä! Tällaiseen hyvänolon tunteeseen sorruin minäkin. Järki katosi ja ahneella on pask--nen loppu.
Esinekenttä on esimerkki siitä, miten väärillä harjoitteilla saadaan koirasta täysin tumpelo, sijaistoiminnoilla, liimautumistaipumuksella, minäpä vain juoksen täällä, hae itse, ei voi vähempää kiinnostaa, ompas täällä hyviä hajuja..... koira.
Esinekentän tärkein elementti koiralla on halukkuus, kova vauhti, tarkka nenä, vielä kerran halukkuus!! Nämä elementit voi tappaa parissa harjoituksessa kaikki, ja aina kun näin tapahtuu korjaus tietää työtä, ja pelkoa, että virheet toistuvat.

Ei kommentteja: