Eilen tuli koirille uusi Kepon tekemä häkki. Kunhan lumi sulaa, ja maa asettuu, voi häkin asennus alkaa. Tosin niin helppo homma, että minäkin sen ilman käyttöohjeita osaan koota.
Otsikkoon. Olin ylpeänä esittelemässä pystykorvaista Cokoa pitkänperjantain! luin oikein, pitkänperjantain! Hulinassa Salen pihalla. Ensin käytiin Systeemin ritiläportaat kokeilemassa, hyvin pelas. Nyt sitten ostoksia kantavien ihmiten sakkiin. Lisämaustetta toi Seijan yksitoistavuotias.... Tiibetinspanieli? Josta ääntä lähti kuin pienestä koiratarhasta, ruokakelloa soitettaessa. Meinasi paniikki iskeä, kun Seija ketoi koiralleen, "mennään katsomaan pentua". Sain hillittyä taluttimen lujuustestauksen, (Tummun temput vielä selkärangassa). Coko laittoi istumaan, katseli vähän aikaa kummaa räksyttävää karvapalloa ja menetti kiinnostuksensa. Siinä puheltiin muutama minuutti, sovittiin, että aina kun sopii, annetaan koirien tutustua toisiinsa. Oli mahtavaa käveleskellä autoon kun koira ei vetänyt hullun lailla loittonevan karvapallon perään. Niin, nyt on narun yläpäästä kiinni, että suotuisa kehitys jatkuisi. Materiaali alapäässä on korkealuokkaista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti