Pentu oppii istumaan oven eteen, ennen ulos menoa. Tottelevaisuutta? Ei. Pentu ei tiedä vain toista tapaa. Sama pätee paikallaoloon, koira oppii nopeasti, kun se ei pääse kertaakaan karkaamaan, ettei toista tapaa ole. Tottelevaisuutta? Ei. Opittu tapa. Tosin voi seuraaminenkin olla opittu tapa, mutta siinä tapahtuu niin paljon erilaisia liikesuorituksia ja yllätyksiä, ettei sitä voi soveltaa käytänön asioihin kuten noita edellisiä. Muuten koiran pitäisi olla aina ohjaajan sivulla.
30.10.2016 Höh, kaikkea sitä höpisee, tottakai koiran voi opettaa seuraamaan niin, ettei se muusta tiedä, kuin sivulla olosta. Ei pitäisi unimielissä viisastella . Nythän on Cokolla se menossa!
Edellisissä päivityksissä on puhuttu lihasmuistista peltojäljellä, sinne se sopii hyvin, koska muuttuvia tekijöitä on vähän.
Ongelma tottelevaisuuskoulutuksessa on kun koira, "näin on aina tehty" estetäänkin sitä tekemästä.
Esimerkki, Humu tönäisi pennelin joka istui, kun ei tiedä mistään muusta, ovelta ulos. Siihen meni koko yhdeksän kuukauden "koulutus" koiralla välähti, näinhän voikin tehdä. No, toki esikoulusta se hyöty, että palautumisoppi tapahtui nopeasti, mutta ilman huolellista palauttamista ruotuun, koira olisi mennyt joka kerta suoraan ulos. (se siitä lihasmuistista) Paha paha, jos paikalla olo on reenattu samalla systeemillä (Humu) sattuisi jokin tilanne, jonka koira käsittäisi sille tarkoitetuksi, se lähtisi, eikä ymmärrä takuulla ohjaajan kuumenemista ja takaisin komentelua.
Oppi; Kannattaa muutaman kerran tällaiselle koiralle tehdä hallituja "virheitä" ne kun korjaa, on koiran oven edessä istuminen ja paikkamakuu aika varmalla pohjalla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti