Aivan huvikseni olen talven mittaan ottanut Humulla noutoa tuolla - hyväksy vasta irroitus - menetelmällä, harkka tiheys noin kerran, kaksi kuukaudessa. Nyt sattui, että ulkona putosi hanska, ei edes harjoitusmielessä hankeen. Huomasimme Humun kanssa asian melkein yhtä aikaa. Tällaisia tilanteita varten noutavat koirat ovat! Olisinhan voinut tuon parikymmentä metriä itsekin kävellä, mutta mitä turhia. Mitään epäselvyyttä ei kymmeneen vuoteen ole ollut etteikö Humu sitä toisi, jopa ilman käskyä.
Eri asia miten? Otetaan muutama vuosi pois. Humu hyökkää hanskaan, tappaa sitä tuodessaan, ja vielä luovuttaessa. Tämä hetki. Humu hyökkäsi hanskaan, ravistelee kuoliaaksi, tuo kuin pahanen noutajakoira, erona että Humun ote on hellä ja luja, noutajalla vain hellä. Luovutus kuin oppikirjassa, Humusta näki, että se tiesi, miten piti tehdä! Kai sitä pitää uskoa????
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti