Kirpeä pikku pakkanen, aurinko nousemassa, loistava kävelyilma. Palonkankaalle tavallista reittiä, paitsi.. Sainsalossa poikkesin oikealle, tavattoman suurta sarkaa menimme Rantinevaa kohti. Salaoja putket näkyivät paljaana kokoomaojan reunoista. Sarkaa riitti. Ennen pienet, muutaman kymmenen metrin pituiset ja todella kapeat sarat ovat kadonneet tällaisten laakeitten aakeitten alle. Ehkä kilometri pituutta, ja pari - kolmesataa metriä leveyttä. Kyllä kelpaa päästellä kaksisata hevosvoimasilla!
Yksi reitiltä poikkeamisen syy oli löytää kadonnut Rantinevan tie, tie, jota pitkin rospuutto aikana oli ainut kunnollinen yhteys Pörkkiöön viisikymmenluvun alussa, ennen jakokunnan tie valmistui, ja ennenkuin saatiin metsän läpi raivatun tie aukean pohja siihen kuntoon, että saattoi alkaa ojata, lapiolla! ja Äyvä sekä Humu ajaa hiekkaa, ja taas hiekkaa ja soraa tien pohjaan. Laitettiin sinne lukemattomia pajunippujakin täytteeksi. Pajut olivat hyvää täytettä, kunnes Korpela laittoi maakaapelin keskitiehen. Niput repeytyivät myyräsalaoja auran voimasta. Tie kipuili muutaman vuoden, kunnes rauhottui.
Täysin ehjä ei Rantinevankaan tie ole, siitä on pätkä kadonnut pellon viljelyksen alle, osa on kun museoituna jäljellä.
Toinen poikkeaman syy oli kahden Pörkkiöstä tulevan ojan yhtyminen yhdeksi. En ollut koskaan käynyt katsomassa. Paikka on Nutturan kankaan alapuoliset pellot, yllättävän komea olikin kahden ojan kohtaamispaikka.
Jatkoimme Cokon kanssa Palonkankaalle, kun tulimme lähelle Pörkkiön aukeaa, alkoivat nousevan auringon säteet valaista kankaan laitaa. Komeat männyt näyttivät parhaat puolensa, loistavassa valaistuksessa. Tällaisen näyn takia kannattaa vähän aikaisemmin nousta, ehtii auringon mukaan. Kävelimme Helken ketoa pitkin, kun huomasin vasemmalla seitsemän joutsenta noin viidenkymmenen metrin päässä. Jopa Cokokin pysähtyi katsomaan kotkottavaa laumaa. Sitten kaksi päätti näyttää meille, kuka kedot omii nyt! Coko ei sitä sietänyt, pari kumeaa haukahdusta, joutsenten uho lopahti siihen , samoin Cokon mielenkiinto. Jatkoimme matkaa, vähän ajan päästä parvi kaakatti ylitsemme, näyttivät varmaan, tehkääpä perässä!
Näin hienojen kelien toivoisi jatkuvan ainakin siihen asti, kunnes saan pyörän huollosta.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti